Presidentti Halonen avoimena MTV:n haastattelussa: "Edelleen tulee postissa kuvia, jossa peniksen kuva on piirretty naamani päälle"

1:17
Videolla presidentti Halonen kertoo avoimesti, millaista lokapalautetta on saanut viime aikoina.

Presidentti Tarja Halonen kertoo MTV Uutisten 40-vuotisjuhlaohjelman haastattelussa, että häneen kohdistunut lokakampanjointi on satuttanut ja tuntunut pahalta. 

– Se on tarkoitettu pahaksi ja se tuntuu pahalta. Vaikeinta siinä on se, että lähipiiri, eniten perheenjäsenet, kokee sen useimmiten empaattisesti, että taas menee tuolla lailla, Tarja Halonen kertoo Missä olit, kun? -ohjelmassa.

Halosen mukaan valtaosa suhtautuu häneen nykyisin aivan normaalisti ja entistä presidenttiä tervehditään kadulla.

– Osa huutelee kadulla, hei Haloska, miten menee? Tunnelma on, että meidän tyttö on tullut takaisin, vaikkakin olen nykyään isoäiti, Halonen naurahtaa.  

– Sitten on sellainen pieni äänekäs porukka. He ovat koko ajan olleet, ei kriittisiä, vaan ihan ilkeitä. Somen myötä uskon, että yhdellä jos toisella tulee olemaan sama kohtalo.

Peniksen kuva naaman päälle

Halonen on ollut tekemisissä seksuaalivähemmistöjen kanssa aina opiskeluajoistaan lähtien. Vielä tänä päivänäkin hän saa riettaita töherryksiä postilaatikkoonsa.

– Kyllä niitä tulee vielä edelleenkin vanhalle rouvalle. Jos on sattunut olemaan iso kuva lehdessä, niin on ihan tottuneesti piirretty peniksen kuva naaman päälle.

Halonen arvioi, että vihakampanjointi vallanpitäjiä kohtaan on osaltaan jonkinlaista kulttuurillista perintöä.

– Ei pidä tehdä mitään numeroa itsestään. Jos jotain tekee, niin täytyy sanoa, etteihän tässä nyt mitään. Mennään nyt vaan eteenpäin niin sitten saa tehdä rauhassa. 

– Sen takia kansainvälinen politiikka – se on kaikille mukavampi. Ei kukaan ole piispa omalla maallaan. 

Sanavalmis kalliolainen

Presidentti Halonen kertoo, kuinka Helsingin Kallion ympäristö opetti häntä pitämään puoliaan pienestä asti.

– Olen aina ollut sanavalmis kalliolainen. Kallion takapihat opettivat pitämään kielellisesti puolensa, mutta ymmärtämään myös realiteetit. Jos näki ettei puhe tehoa, niin sitten mentiin kovaa. 

– Poliittisesti se tarkoittaa sitä, että kannattaa pitää kannoistaan kiinni, mutta nähdä se, milloin aika ei ole kypsä ja löytää toinen tie.

Lyijykynällä nimi lentolippuun

Tarja Halonen nousi eduskuntaan vuonna 1979. Kahdeksan vuotta myöhemmin ministeritehtävät tulivat eteen ensimmäisen kerran Holkerin hallituksen toisena sosiaali- ja terveysministerinä.

Vastuut kasvoivat 1990-luvulla ja Halonen valittiin hieman yllättäenkin Lipposen hallituksen ulkoministeriksi ohi tehtävää aiemmin hoitaneen Pertti Paasion.

– Muistan kysyneeni Paavo Lipposelta, että entäs Pepe, kun hän sanoi, että minusta tehtäisiin ulkoministeri. Lipponen vastasi, että meillä on vähän muuta ajateltu Pepelle. Hehän ehdottivat Paasiolle työministerin paikkaa, joka ei sitten Paasiolle käynyt, Halonen muistelee.

Katso myös: Kun terroristit iskivät WTC-torneihin, presidentti Tarja Halonen ei ollut uskoa silmiään. Juttu jatkuu videon jälkeen...

2:25

Aiemmin puolueen puheenjohtajana toiminut Paasio ei lopulta enää noussut hallitukseen, ja Halonen aloitti ulkoministeriön johdossa. Alkuaika merikasarmilla ei ollut historian ensimmäiselle naisulkoministerille helppoa. 

– Siinä oli sellainen ymmärrettävä pettymys, että nämä virkamiehet olivat olleet yhteistyössä Pertti Paasion kanssa. Käsittääkseni hän oli hyvin suosittu sekä muutoin että virkamiesten piirissä. Ensimmäisiin matkalippuihin, jotka sain virkamatkalle Yhdysvaltoihin, oli vedetty Pertti Paasion nimi yli ja kirjoitettu kynällä siihen päälle Tarja Halonen. 

Kun radikaali vasemmistolainen löysi tukea nuoremmasta diplomaattipolvesta, vaikeudet helpottuivat.   

"Me, eikä minä"

Halonen on kertonut aiemmin, ettei koe enää kuuluvansa työväenluokkaan sen klassisessa mielessä. Presidentti Halonen myöntää ikävöivänsä vanhaa identiteettiään.

– Se oli tavattoman selkeää. Työväenliikehän ei ollut joka suhteessa minun ihanteiden mukainen, sillä olen vasta aikuisena oppinut, että yhden ihmisen oikeudet ovat tärkeitä. Minut on lapsesta asti opetettu siihen, että se on me, eikä minä. 

Halosen mukaan tällaiseen ajatteluun pitäisi kannustaa ja kehottaa entistä enemmän myös tänä päivänä.

– Se olisi kyllä sellainen oppi, mikä nyt tässä kestävän kehityksen yhteiskunnassa pitäisi taas uudelleen oppia. On se sitten korona tai kestävä ilmastopolitiikka. Se ei riitä, mitä minä ajattelen tai miltä minusta tuntuu. Se on mukana, mutta sen lisäksi pitää ajatella, mitä tämä merkitsee muille. 

Katso koko presidentti Halosen haastattelu tästä:

14:42

MTV Uutiset juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan. Missä olit kun? -ohjelmasarja kerää yhteen isoimmat uutistapahtumat näiden vuosien varrelta. Jaksot ovat katsottavissa MTV-palvelussa sekä MTV3-kanavalla sunnuntaisin 25.4. kello 19.30 alkaen. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja