Globaalina eettisenä normina pitäisi olla, että jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen ruokaan. Kuluttajan pitää myös saada tietää, vastaako ruoka hänen eettisiä arvojaan, sanoi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila torstaina Naiset, osuustoiminta ja maailmanrauha -seminaarissa Helsingissä. Suomalaisen ruuan turvallisuus ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisin työn tulos, Anttila muistutti. Suomessa koko tuotantoketju pellolta pöytään tekee kiinteää yhteistyötä.
Hyvää ei saa halvalla. Vapaa, vain hintaan perustuva kilpailu ei takaa turvallista ruokaa. Luonnonmukainen ja eläinystävällinen tuotanto maksaa, samoin huolellisuus teollisessa tuotannossa ja kaupassa sekä näiden välillä tapahtuvassa kuljetuksessa. Ketjun yksikään lenkki ei saa pettää.
Laatuajattelu sopii Anttilan mukaan hyvin myös osuustoimintaan. Osuustoiminnan tarkoituksena ei ole tavoitella pääomalle maksimaalista tuottoa vaan edistää hyvinvoitia. Se on paljon enemmän kuin pelkkä taloudellinen hyöty, se sisältää turvallisuudentunteen sekä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon.
Oma ruoka on kulttuurin perusta
- Omassa maassa tuotettu ruoka ja siitä valmistetut ateriat ovat jokaisen maan kulttuurin perusta. Hyvä ruoka ei merkitse vain ruumiin ravitsemista, vaan myös henkistä hyvinvointia, Sirkka-Liisa Anttila sanoi. -Ihmisen perusturvallisuus järkkyy, jos hän ei voi luottaa ruuan laatuun.
Esimerkiksi EU:ssa ja WTO:ssa on mahdollista käyttää kuluttajien turvana niin sanottua varovaisuusperiaatetta. Tämä periaate on kirjattu muun muassa Suomen kansallisiin säädöksiin. Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että tuotteen valmistus ja jakelu kielletään varmuuden vuoksi tutkimusten ajaksi, jos on aihetta epäillä sen vaarattomuutta ihmisen terveydelle. Siitä, missä vaiheessa tätä periaatetta sovelletaan, kiistellään vielä kansainvälisesti. Anttilan mukaan kuluttajan kannalta on toivottavaa, että varovaisuusperiaatteen käyttö yleistyy. Tuottajan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että käytäntö on yhtenäinen.
