Turvallinen ruoka on jokaisen oikeus

Hyvää ei saa halvalla. Vapaa, vain hintaan perustuva kilpailu ei takaa turvallista ruokaa. Luonnonmukainen ja eläinystävällinen tuotanto maksaa, samoin huolellisuus teollisessa tuotannossa ja kaupassa sekä näiden välillä tapahtuvassa kuljetuksessa. Ketjun yksikään lenkki ei saa pettää.

Laatuajattelu sopii Anttilan mukaan hyvin myös osuustoimintaan. Osuustoiminnan tarkoituksena ei ole tavoitella pääomalle maksimaalista tuottoa vaan edistää hyvinvoitia. Se on paljon enemmän kuin pelkkä taloudellinen hyöty, se sisältää turvallisuudentunteen sekä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon.

Oma ruoka on kulttuurin perusta

- Omassa maassa tuotettu ruoka ja siitä valmistetut ateriat ovat jokaisen maan kulttuurin perusta. Hyvä ruoka ei merkitse vain ruumiin ravitsemista, vaan myös henkistä hyvinvointia, Sirkka-Liisa Anttila sanoi. -Ihmisen perusturvallisuus järkkyy, jos hän ei voi luottaa ruuan laatuun.

Esimerkiksi EU:ssa ja WTO:ssa on mahdollista käyttää kuluttajien turvana niin sanottua varovaisuusperiaatetta. Tämä periaate on kirjattu muun muassa Suomen kansallisiin säädöksiin. Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että tuotteen valmistus ja jakelu kielletään varmuuden vuoksi tutkimusten ajaksi, jos on aihetta epäillä sen vaarattomuutta ihmisen terveydelle. Siitä, missä vaiheessa tätä periaatetta sovelletaan, kiistellään vielä kansainvälisesti. Anttilan mukaan kuluttajan kannalta on toivottavaa, että varovaisuusperiaatteen käyttö yleistyy. Tuottajan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että käytäntö on yhtenäinen.

Mummoenergia ei pääse julkisuuteen

Nälkä ja köyhyys eivät ole puolueettomia. Niistä kärsivät erityisesti naiset, 70 prosenttia maailman nälkäisistä on naisia. Kolme neljästä sodan, kuivuuden tai muiden katastrofin uhreista on naisia tai pieniä lapsia. Ruuansaannin takaaminen kaikille edellyttää, että naisten vaikutusmahdollisuuksia ruuantuotannon kehittämisessä parannetaan, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies painotti.

Suuret yksiköt eivät pelasta maailmaa vaan mahdollisuus pienimuotoiseen paikalliseen toimintaan. Kotitarveviljely pienillä puutarhapalstoilla pelasti Venäjän ihmiset muutoksen myllerryksessä. Venäjän epävakaa talous ei johtanut nälänhätään, vaikka virallinen elintarviketuotanto romahti. Erityisesti vanhat naiset ovat sinnikkäästi viljelleet pienillä palstoillaan juureksia ja vihanneksia. Anttilan mukaan mummoenergia osoittautui Venäjän mullistuksissa elintärkeäksi.

- Näitä sankarimummoja ei juuri uutislähetyksissä näytetä. Huomio kohdistuu maailman johtajiin varsinkin, jos nämä käyvät sotaa tai valmistautuvat siihen, Anttila totesi. Maailman talouskehityksen mittarina ei käytetä esimerkiksi lasten ravitsemustilannetta. Talousuutisissa juoksevat nikkeit ja downjonesit. -Kuitenkin ruohonjuuritason unohtuminen ja yksipuolinen makrotalouden tarkastelu vääristää todellisuutta ja ohjaa myös meitä päätöksentekijöitä harhaan.

- Unohdetaan helposti, että vain kymmenelle prosentilla ruokaa käydään globaalia kauppaa. Maapallon ruuasta 90 prosenttia kulutetaan siellä , missä se on tuotettukin. Globaali markkinatalous tarvitsee poliittista ohjausta ja maailmanlaajuiset eettiset periaatteet. Uuden globaalietiikan periaatteisiin tulisi kuulua, että paikallisen tuotannon edellytykset turvataan kaikkialla maailmassa.

(MTV3-Finfood)