Turun Sanomien toimittaja, nykyään Lännen Median toimituksessa Helsingissä työskentelevä Rebekka Härkönen saa tappouhkauksia ja vihapostia edelleen.
– Ihan tasaisesti olen saanut tappouhkauksia sähköpostilla, Facebook Messengerin kautta ja Twitterissä, tätä on jatkunut pian kahdeksan kuukautta. Pahimmillaan tappouhkauksia tuli jopa parikymmentä päivässä. Viimeksi kännykkääni pääsiäispöydässä istuessani.
Syynä on se, että Härkönen teki elokuussa jutun Turun puukotuksen uhreja auttaneesta Afganistanissa syntyneestä henkilöstä.
Syytettiin valehtelusta
Muun muassa Härkösen tapaus oli syynä sille, että yli 80 median päätoimittajat ja päätoimittajien yhdistys vaativat tiistaina julkaistussa julkilausumassaan, että toimittajien ja muiden julkisuudessa ammatillisesti toimivien ihmisten oikeusturvaa parannetaan.
Härkönen sai halventavien, loukkaavien ja uhkaavien viestien tulvan. MV-sivusto julkaisi jutun, jossa häntä syytettiin valehtelusta. MV:ssä väitettiin, että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja. Väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia.
Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös tilanteessa auttaneelta suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.
Härkönen on saanut kestää mustamaalauskampanjaa, uhkailua ja Turussa häntä on jopa seurattu kotiovelle.
Syyttäjä keskeytti tutkinnan
Poliisi kirjasi rikosilmoituksen Härköseen kohdistuneesta lokakampanjasta.
– Yhdyin siinä kohtaan rangaistusvaatimuksiin. Kun tämä jatkui ja jatkui, tajusin kuinka raskas prosessi tästä tulee. Olisin tehnyt päätyönäni ilmoituksia asiasta.
Kunnianloukkausrikokset ovat asianomistajarikoksia. Se tarkoittaa, ettei poliisi ei voi tutkia eikä syyttäjä voi tavallisesti syyttää rikoksista ilman uhrin rangaistusvaatimusta.
– Yhteiskunta ei tunnista, että toimittajan työnsä takia saama vihapostitulva olisi sille ongelma, Härkönen toteaa.
Halusi jatkaa työtään toimittajana
Härkönen veti rangaistusvaatimuksen pois, sillä hän halusi jatkaa työtään toimittajana, eikä käyttää aikaansa ilmoitusten tekemiseen. Se oli myös keino testata järjestelmää, josko viranomaiset tarttuisivat asiaan – sellainenkin mahdollisuus on olemassa.