Turkiseläinten myrkytysepidemian lähde jäi mysteeriksi

Lokakuun alussa tapahtuneet turkiseläinten joukkokuolemat jäivät viranomaisten selvityksissä paljolti hämärän peittoon.

Tutkimuksissa todettiin kettujen ja minkkien kuolleen botuliinimyrkytykseen, mutta toksiinin rehualkuperää ei pystytty selvittämään. -Jossain rehun raaka-aineessa oli botuliinibakteeria, ja se pääsi lisääntymään myrkyksi todennäköisesti hapetuksen puutteiden vuoksi, sanoo apulaisosastopäällikkö Maija Salo Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta.

Noin 50 000 turkiseläimen kuolemaan johtaneen rehun raaka-aineina oli kotimaista ja ruotsalaista teurasjätettä sekä turkiseläinten ruhojen ja kalan seosta. Yhdestä raaka-aine-erästä löytyi tutkimuksissa botulinumbakteereita ja yhdestä teurasjäte-erästä botulinumtoksiinia.

Toksiini- ja bakteeripitoisuudet olivat kuitenkin tutkimusten mukaan niin alhaiset, että yksittäistä raaka-ainetta ei voitu osoittaa pilaantumisprosessin aikaansaajaksi.

Rehusekoittamon toiminnassa viranomaiset eivät tutkimuksissa havainneet mitään vikaa.

Rokotuksia suunnitellaan

-Suoraa syyllistä ei voida osoittaa. Tutkimusten kannalta selvä ongelma oli jäljellä olevien rehunäytteiden ja omavalvonnan tutkimusnäytteiden vähäisyys, Salo summaa.

Tapauksen seurauksena viranomaiset aikovat tiukentaa turkiseläinten rehutehtaiden omavalvonnan tarkastuksia. Painopiste pannaan rehun raaka-aineen laadun tarkastukseen ja jäljitettävyyteen. Lisäksi suunnitteilla on kettujen rokottaminen botulismia vastaan.

-Botuliinia ei pystytä kokonaan saamaan rehuaineista pois. Ketut voitaisiin rokottaa samaan tapaan kuin minkit botulismia vastaan, sanoo yksikönjohtaja Vesa Myllys Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelasta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat