Saksassa turvapaikanhakijoiden keskuudessa puhjennut tuhkarokkoepidemia on nostanut pelkoja harvinaisten tautien lisääntymisestä Euroopassa. MTV Uutiset selvitti, pitääkö suomalaisten pelätä esimerkiksi malariaa tai tuberkuloosia.
Turvapaikanhakijat eivät ole juurikaan lisänneet suomalaisten riskiä sairastua eksoottisiin tauteihin, kertovat MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat.
Maahan saapuvat ovat enimmäkseen terveitä nuoria ihmisiä, eikä lähtömaissa ole käynnissä epidemioita.
Ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että vastaanottokeskuksissa on kaikissa terveydenhoitaja, joka haastattelee ja tutkii niihin saapuvat ihmiset.
– Meillä ei ole tietoa mistään uudesta ja hälyttävästä. Ja olemme kuunnelleet hyvin herkällä korvalla, jotta tilanne tiedettäisiin paremmin, Virolainen-Julkunen toteaa.
Virolainen-Julkusen mukaan sama haaste on nyt kaikissa Euroopan maissa ja asiaan on pureuduttu myös yhteisesti.
– EU:n komissio tekee parhaansa kartoittaakseen, onko tulijoilla ongelmia terveyden suhteen, ja minkälaisia terveyspalveluja he saavat siinä maassa, jonne he ensimmäiseksi tulevat.
"Vatsatautia ja flunssaa"
Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä vahvistaa, että tilanne alueen sairaaloissa on tavanomainen.
– Ei ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Esimerkiksi malariaa on tavallisesti muutamia yksittäisiä tapauksia vuodessa ja nyt ollaan ihan samalla tasolla.
Oukan mukaan turvapaikanhakijat saavat hoitoa aivan arkisten tautien vuoksi.
– Turvapaikanhakijat hakeutuvat meillä hoitoon ihan tavallisten infektiotautien takia. On vatsatautia ja flunssaa – samoja mitä sinullakin, Oukka toteaa puhelinhaastattelussa.
Tulijat terveitä nuoria ihmisiä
Saksassa terveydenhuoltohenkilökuntaa on ohjeistettu tunnistamaan myös Euroopassa harvinaisempia tauteja kuten malariaa ja tuberkuloosia sekä erilaisia loisia.
Suomessa siihen ei tunnu olevan tarvetta, kertoo ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvasta infektiotautien klinikasta eli Auroran sairaalasta.
Muiden haastateltujen tavoin myös Järvinen sanoo, että niin sanottuja eksoottisia tauteja on tullut vastaan normaali määrä.
– Meillä ei ole näkynyt minkälaista piikkiä. Lähi-itä, josta turvapaikanhakijat meille enimmäkseen tulevat, ei ole malaria-aluetta. Lähtömaista merkittävimmät eli Syria, Irak ja Albania, ovat myös maita, joissa tuberkuloosia esiintyy vähän. Ainoastaan Somalia on korkeamman tuberkuloosiesiintyvyyden maita, ylilääkäri kuvailee.
Tuhkarokko voi olla riski
Ylilääkäri Järvisen mukaan mahdollisen riskin voisi muodostaa tuhkarokko, joka Suomesta on lähes hävinnyt rokotteiden vuoksi.
– Ainoa riski, joka ehkä voisi olla riski on tuhkarokko, joka on Saksassa aiheuttanut epidemian turvapaikanhakijoiden keskuudessa.
Vaikka rokotekattavuus onkin Suomessa yleisesti ottaen hyvällä tasolla, on täälläkin alueita, joilla tuhkarokko voi tarttua.
– Meillä on Suomessa valitettavan useita kuntia tai alueita, joilla rokotuskattavuus on alle 95 prosenttia. Tällöin tuhkarokko voi päästä leviämään kenen tahansa turistinkin tuomana lapsilla, joita ei ole rokotettu. Tämä on riski, josta on kansallisella tasolla keskusteltu ja jatketaan keskustelua, toteaa STM:n ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen.
– Tulijoiden joukossa tuhkarokkoa voi esiintyä, koska sota-alueella eivät toimi rokotusohjelmat, jotka muuten ovat tuolla alueella ilmeisesti toimineet kohtalaisen hyvin, kertoo puolestaan ylilääkäri Järvinen HUS:ista.
Tuhkarokko on vanha lastentauti, jonka jälkitaudit voivat olla vaarallisiakin.
– Tuhkarokko aiheuttaa yleisinfektion, jossa on hengitystieoireita, kuumeoireita ja tuhkarokolle tyypillinen ihottuma, Järvinen kuvaa.
Resistentit bakteerit syyniin
HUS:n infektiotautien klinikan ylilääkärin mukaan loistauteja turvapaikanhakijoilla voi olla siinä missä kantaväestölläkin.
– Uskoisin, että Lähi-Idän alueelta tulevilla ei niitä juuri ole. Loistaudit eivät muutenkaan leviä tulijoista muuhun väestöön, Järvinen muistuttaa.
Järvinen kertoo kuitenkin, että bakteereille vastustuskykyiset bakteerit testataan varmuuden vuoksi.
– Jos turvapaikanhakija joutuu sairaalahoitoon, heiltä pyritään katsomaan resistenttien bakteerien kantavuus, jotta ne eivät leviäisi sairaalassa.
Järvinen muistuttaa kuitenkin, että nekään eivät ole mikään uhka tavalliselle väestölle.
– Tällaisia resistentteja bakteereita on esimerkiksi MRSA-bakteeri eli sairaalabakteeri. Lisäksi suolistossa voi olla lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereita, joita meillä tavataan kyllä suomalaisissakin matkailun jälkeen.
Lääkäri: Erityisiä ohjeita ei tarvita
HUS:in Järvinen rauhoittelee tartuntatautien lisääntymistä pelkääviä. Ylilääkärin mukaan hän olisi kuullut asiasta, jos tapauksia olisi tavallista enemmän.
– Uskoisin, että asia olisi kyllä tullut minun korviini, varsinkin jos kyseessä olisi joku tartuntatauti.
Järvisen mukaan mitään erityissuunnitelmia ei Auroran sairaalassa ole tehty.
– Olemme tekemässä ohjeistusta tai oikeastaan muistuttamassa päivystyspoliklinikoita ohjeistuksesta bakteeriseulontojen osalta. Mitään muuta ei ole tulossa, enkä näe sitä aiheelliseksi, sillä tulijat ovat nuoria terveitä ihmisiä.