Tunnista pihasi myrkkykasvit

Puutarhan kukkaloisto on suunnaton voimanlähde. Kauneus, perhoset, miellyttävä tuoksu ja viihtyisä ympäristö palkitsevat kotipuutarhurin vaivannäön. Myrkyllisten kasvien kanssakin pärjää, jos vain tietää perusteet puutarhansa kasvien myrkyllisyydestä.

Vaara viehkeyden takana

Moni kaunis kukka ja herkullisen näköinen marja on myrkyllinen. Myrkytysten ennaltaehkäisyyn ei ole muuta keinoa, kuin tarkistaa puutarhan kasvilajit ja selvittää niiden myrkyllisyys. Myrkytysten lisäksi jotkut kasvit saattavat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, vaikka eivät sisälläkään varsinaisesti myrkkyä. Puutarhamansikka ja nokkonen lienevät yksiä yleisimpiä yliherkkyysreaktioita ja ärsytystä aiheuttavia kasveja.

Aikuiset maistelevat harvoin tuntemattomia kasveja, mutta lasten ja lemmikkien kohdalla tilanne on toinen. Lasten ja eläinten maailmassa tutustutaan usein uusiin asioihin suun kautta ja aikuisten onkin syytä valvoa tarkasti, että onnettomuuksia ei pääse syntymään.

Ongelmien ennaltaehkäisy

Näsiän kukkia

Lasten ja kotieläinten pääsyn myrkkykasvien luokse voi estää aitaamalla kasvit. Varsinkin jos kasvissa on houkuttelevan näköisiä marjoja, ne kiehtovat lapsia ja eläimiä.

Kotipuutarhan kasvien lajit kannattaa ottaa selville. Kun kaikki kasvit on listattu paperille, voit kerralla tarkistaa niiden myrkyllisyyden esimerkiksi Myrkytystietokeskuksesta. Näin osataan myös neuvoa lapsia myrkyllisistä kasveista ja vahtia tarkemmin lemmikkien ja lasten oleskelua haitallisten kasvien läheisyydessä.

Myrkyllisimpinä kasveina pidetään tällä hetkellä mm. kultasadepensasta, myrkkykatkoa, myrkkykeisoa, näsiää (kuvassa), sormustinkukkaa ja ukonhattua.

Myrkytykset sesongin mukaan

Suvi Pajarre Myrkytystietokeskuksesta kertoo, että myrkytysepäilyjä ja -tiedusteluja tulee sesongin mukaan. Keväisin kysellään korvasienistä, kesällä kielojen kukinta-aikaan kieloista ja marja-aikaan erilaisista marjoista. Pajarre korostaa tiedon tärkeyttä.

-Tärkeää on tietää, mitä pihapiirissä kasvaa. Lajike tulisi aina tunnistaa ennakkoon, että voimme täältä Myrkytyskeskuksesta neuvoa ja antaa mahdollisesti hoito-ohjeita niitä tarvitseville. Puhelimitse on erittäin vaikeaa lähteä arvailemaan, mikä kasvi on kyseessä, jos soittaja ei sitä itse tiedä.


Luonnonkasvit

kielo

Luonnossa on monia myrkyllisiä kasveja. Erilaiset vuokot, kuten uhanalaiset sini- ja valkovuokko, ovat myrkyllisiä. Kaunis kielo, kellomaisine valkoisine kukkineen ja punaisine marjoineen on myrkyllinen. Vaatimattoman näköinen nokkonen on terveellinen luonnonvihannes. Tuoreena ja käsittelemättömänä se aiheuttaa kuitenkin ärsytystä iholla poltinkarvojensa vuoksi.


Puutarhakasvit

Myös joissain syötävissä kasveissa on myrkkyä. Esimerkiksi tomaatin ja perunan vihreissä osissa on solaniinia. Mustaseljan kypsät marjat ovat syötäviä, mutta lehdet, versot ja raa'at marjat ovat myrkyllisiä. Raparperissa on kirpeää oksaalihapoa, jota syötävissä lehtiruodissa on kohtuullisesti, mutta esimerkiksi lehtilavassa vaarallisen paljon.

Monet koristekasvit ovat myrkyllisiä. Violetinsinisiä kukkia tekevä aitoukonhattu on yksi esimerkki myrkyllisestä koristekasvista. Rohtosormustinkukka on purppuranpunainen, kellokukkainen koristekasvi. Koko kasvi on myrkyllinen. Kasvia käytetään myös sydänlääkkeiden raaka-aineena. Näsiä on alkukeväällä kukkiva pikkupensas. Sinipunaiset kukat ja punaiset marjat, samoin kasvin varsi ja kuori, ovat myrkyllisiä.

Ulkokasveista lisäksi myrkyllisiä ovat muun muassa niittyleinikki, lumimarjat, marjakuuset, narsissit (lähinnä sipuli), pioni, punakoiso, rentukka, ritarinkannus, tuhkapensaat ja tulppaani (lähinnä sipuli).

Oireet

Suvi Pajarre Myrkytystietokeskuksesta toteaa, että kasvit aiheuttavat harvoin vakavia myrkytyksiä. Useimmiten selvitään suun pesemisellä tai lääkehiilirakeiden tai -tablettien antamisella, aina ei tarvita sitäkään. Myrkyllisimpiin kasveihin kuuluvat hänen mukaansa muun muassa vanhoissa puutarhoissa viihtyvät aitoukonhattu ja sormustinkukka. Edes hyvin myrkyllisenä pidetty kielo ei ole suuri pelonaihe.

Sekä ihmisen että eläimen myrkytystapauksessa oireita saattavat olla mahakipu, ripuli ja oksentelu. Kuitenkin on muistettava että jokainen kasvi aiheuttaa erilaisia oireita ja vaatii myös erilaista hoitoa. Lievät oireet voidaan hoitaa kotona, raju oireilu vaatii lääkärin tarkastuksen. Eläin on syytä viedä lääkäriin, mikäli se on huonovointinen, tokkurainen ja väsynyt.

Tietoja ja apua tarjolla

Jos epäilet lapsesi tai lemmikkisi haukanneen puutarhassasi olevaa kasvia, sinun kannattaa tarkistaa kasvin myrkyllisyys ja hoito-ohjeet Myrkytystietokeskuksesta. Puhelinnumero on: 09-471977/24 h (suora) tai 09-4711/24 h (HYKS:in vaihde). Lisäksi voit ottaa suoraan yhteyttä omaan terveyskeskukseen tai lemmikin ollessa kyseessä kaupungin päivystävään eläinlääkäripalveluun. Ensiavun ja oikeiden hoito-ohjeiden vuoksi on tärkeää selvittää, mikä kasvi on kyseessä ja miten paljon sitä on nautittu. Jotta ensiapu voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian myrkyllisen kasvin maistamisen jälkeen, jokaisen kodin lääkekaapin peruslääkkeenä tulisi olla lääkehiiltä.

Lähteet: Myrkytystietokeskus
Teksti: Niina Rintamäki

Lue myös:

    Uusimmat