Tulevaisuuden ruoka

Ruokailutottumukset yksilöityvät

-Kuluttaja valitsee elämäntyyliinsä, arvomaailmaansa ja identiteettiinsä sopivaa ruokaa. Ruoka voi olla jopa poliittinen kannanotto, totesi Sarlio-Lähteenkorva. Ruokailutottumukset yksilöllistyvät: samassa perheessä voi olla vegaani, luomuintoilija, lisäravinteisiin vankasti uskova ja vaikkapa funktionaalisten elintarvikkeiden kannattaja. Trendit voivat olla jopa vastakkaisia. Hyvä esimerkki on toisaalta etnisten elintarvikkeiden ja ruokalajien, toisaalta lähiruuan suosiminen. Myös suhde teknologiaan on ristiriitainen: toisaalta halutaan mahdollisimman luonnonmukaisia ja käsittelemättömiä tuotteita, toisaalta jatkuvaa tuotekehitystä ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia. - Trendit koskevat kuitenkin vain länsimaita, muistutti Sarlio-Lähteenkorva. Suuri osa maailman väestöstä syö edelleen sitä mitä saa.

Myös Kalervo painotti kuluttajakäyttäytymisen pirstaloitumista tulevaisuudessa. - Terveyteen liittyvät ongelmat, kuten allergiat ja lihavuus ovat tulevaisuudessa todennäköisesti yhä vakavampia. Jo nyt osa kuluttajista pitää terveellisyyttä tärkeimpänä valintakriteerinä, osalle vain maku ratkaisee. Huolestuttavaa on se, että hinta määrää osaa kuluttajista erittäin voimakkaasti. Laatu ja palvelu ovat kolikon kääntöpuoli.

Lähitulevaisuuden ruokatrendiksi povataan eurooppalaista ruokakulttuuria. - Eksoottisuuden jälkeen puree kotimaisuus. Myös perinteinen ranskalainen ruoka on nousussa, sanoo Kalervo. Kaupan kasvavia tuoteryhmiä ovat ns. HMR (home meal replacement), "herkkukeittiö", ja on the go - tuotteet, jotka voidaan nauttia nopeasti ja siististi vaikkapa autossa.

Myös pakkausteknologia kehittyy. Tulevaisuudessa jääkaappi ehkä tutkailee jääkaapin sisältöä ja tilaa tarvittavat elintarvikkeet omatoimisesti.

Geenimuuntelu arveluttaa kuluttajaa

Tulevaisuudessa geenimuunnellut elintarvikkeet tulevat olemaan yksi vaihtoehto muiden joukossa, arvioi Sarlio-Lähteenkorva. - Lainsäädännön mukaan kuluttajan on saatava tietää, mitä valitsee. Jos tuotteessa on käytetty esimerkiksi soijaa, on pakkauksessa ilmoitettava, mikäli käytetyn soijan määrästä yli prosentti on geenimuunneltua.

Geenimuunneltua ruokaa ei suomalaisten ruokakauppojen valikoimista juuri löydy, sillä sille ei ole kysyntää. Vaikutukset ympäristöön ovat asiantuntijoiden ensisijaisena huolenaiheena. Tällä hetkellä näyttää siltä, että geenimuunnellut tuotteet ovat terveydellisessä ja ravitsemuksellisessa mielessä muuntelemattomien kaltaisia. Vähäisetkin riskit on kuitenkin otettava vakavasti.

USA ja EU eri linjoilla geenimuuntelun suhteen

Von Troilin mukaan geeniteknologia on yksi mahdollisuus tuottaa ruokaa maapallon kasvavalle väestölle. Vaikka maailman elintarvikkeet jaettaisiin tasan, ruokaa ei riittäisi kaikille. Viljelyalaa ei voi juurikaan kasvattaa. Geeniteknologian käyttö mahdollistaa tuottoisammat lajikkeet, paremmat raaka-aineet ja tehokkaammat tuotantotavat. Geenimuuntelulla parannetaan esimerkiksi kasvien omaa hyönteis- tai tautitorjuntaa ja torjunta-aineiden sietokykyä. Myös ravintoainekoostumusta ja ääriolosuhteiden sietokykyä voidaan muunnella. Tällä hetkellä merkityksellisimpiä lajeja ovat soija, maissi, puuvilla ja rapsi. Lähes kaikki geenimunneltujen lajikkeiden viljely tapahtuu Yhdysvallloissa. EU:ssa jarrutellaan vielä. Myös elintarvikkeiden merkintävaatimukset eroavat. Yhdysvaltain federaatio ei vaadi merkintää elintarvikkeen geenimuuntelusta, EU:ssa merkintä on oltava aina.

MTV3-Finfood

BIONET -paneelikeskusteluun teemana "Tulevaisuuden ruoka" voi osallistua vielä sunnuntaina 27.4. klo 14 Tiedekeskus Heurekassa. Kahdeksan eurooppalaisen tiedekeskuksen ylläpitämä nettisivusto www.bionetonline.org tarjoaa lisätietoa.