Tulevaisuuden ruoka -paneelikeskustelussa pohdittiin ruokailutottumusten muutosta ja geenimuunneltujen elintarvikkeiden kehitystä. Keskustelua Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla alustivat ylitarkastaja Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Elintarvikevirastosta, tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo Keskosta ja pääsihteeri Helena Von Troil Nordic Committee on Bioethic'stä.
Ruokailutottumukset yksilöityvät
-Kuluttaja valitsee elämäntyyliinsä, arvomaailmaansa ja identiteettiinsä sopivaa ruokaa. Ruoka voi olla jopa poliittinen kannanotto, totesi Sarlio-Lähteenkorva. Ruokailutottumukset yksilöllistyvät: samassa perheessä voi olla vegaani, luomuintoilija, lisäravinteisiin vankasti uskova ja vaikkapa funktionaalisten elintarvikkeiden kannattaja. Trendit voivat olla jopa vastakkaisia. Hyvä esimerkki on toisaalta etnisten elintarvikkeiden ja ruokalajien, toisaalta lähiruuan suosiminen. Myös suhde teknologiaan on ristiriitainen: toisaalta halutaan mahdollisimman luonnonmukaisia ja käsittelemättömiä tuotteita, toisaalta jatkuvaa tuotekehitystä ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia. - Trendit koskevat kuitenkin vain länsimaita, muistutti Sarlio-Lähteenkorva. Suuri osa maailman väestöstä syö edelleen sitä mitä saa.
Myös Kalervo painotti kuluttajakäyttäytymisen pirstaloitumista tulevaisuudessa. - Terveyteen liittyvät ongelmat, kuten allergiat ja lihavuus ovat tulevaisuudessa todennäköisesti yhä vakavampia. Jo nyt osa kuluttajista pitää terveellisyyttä tärkeimpänä valintakriteerinä, osalle vain maku ratkaisee. Huolestuttavaa on se, että hinta määrää osaa kuluttajista erittäin voimakkaasti. Laatu ja palvelu ovat kolikon kääntöpuoli.
Lähitulevaisuuden ruokatrendiksi povataan eurooppalaista ruokakulttuuria. - Eksoottisuuden jälkeen puree kotimaisuus. Myös perinteinen ranskalainen ruoka on nousussa, sanoo Kalervo. Kaupan kasvavia tuoteryhmiä ovat ns. HMR (home meal replacement), "herkkukeittiö", ja on the go - tuotteet, jotka voidaan nauttia nopeasti ja siististi vaikkapa autossa.
