Ministeriössä valmistellaan parhaillaan hanketta, jolla yhä useampi osatyökykyinen vammainen henkilö työllistyisi entistä paremmin palkkatöihin. Hankeen toteutus alkaa kesän jälkeen.
Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista ja heistä arviolta vain noin kaksi prosenttia on palkkatöissä. Kehitysvammaliitto muistuttaa, että tuhannet kehitysvammaiset työskentelevät palkatta.
Työkeskuksissa, niin sanotussa työtoiminnassa, on noin 6000 kehitysvammaista ihmistä. Työpaikoilla tehdään muun muassa erilaisia pakkaus- ja kokoonpanotöitä.
Kehitysvammaliitosta kerrotaan, että osa kehitysvammaisista henkilöistä on saattanut olla työsuhteeseen rinnastettavassa toiminnassa jopa vuosikymmeniä ilman työsuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja etuuksia.
"Ei työntekijä, vaan sosiaalihuollon asiakas"
Tämän lisäksi noin 2300 henkilöä työskentelee palkatta niin kutsutussa avotyötoiminnassa, jota toteutetaan tavallisilla työpaikoilla kunnissa ja yrityksissä, esimerkiksi ravintoloissa, siivous-, ja hoitoalalla.
– Kehitysvammainen henkilö tekee tavanomaisia työtehtäviä, mutta hän ei ole työntekijä, vaan sosiaalihuollon asiakas, kiteyttää Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö Anneli Puhakka.
– Alkuperäinen tavoite ollut toimia väylänä palkkatyöhön, mutta monelle siitä on tullut pysyvä ratkaisu. Tässä siis henkilöllä ei ole työsuhdetta eikä sen mukanaan tuomia etuja, kuten palkkaa, kun hän on sosiaalihuollon asiakkaana siellä työpaikalla tekemässä töitä, Puhakka jatkaa.
– Moni tekee ihan tuottavaa työtä ja ansaitsisi siitä kyllä palkan itselleen, Puhakka toteaa.
Työosuusrahaa 0-12 euroa per päivä
Työtoimintaan osallistumisesta sosiaalitoimi voi maksaa kehitysvammaiselle henkilölle työosuusrahaa 0-12 euroa per päivä, tutkimusten mukaan työosuusrahaa maksetaan keskimäärin 5 euroa päivässä.
– Moni tekee ihan tuottavaa työtä ja ansaitsisi siitä kyllä palkan itselleen, Puhakka toteaa.
Kuinka suuri ongelma tämä tilanne oikein on?
– Avotyötoiminta jarruttaa ainakin 3000 henkilön, oman arvioni mukaan jopa 6000 kehitysvammaisen työkykyisen ja -haluisen henkilön pääsyä työsuhteiseen työhön. Kun valtaosassa Suomen kuntia kehitysvammaisia ihmisiä ohjataan edelleen pääasiassa vain avotyötoimintaan, työsuhteisia työpaikkoja ei pääse syntymään, toteaa Kehitysvammaliiton asiantuntija Simo Klem.
Työtoiminnasta ei saa palkkaa, eikä se kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä kuten palkkatyö.
– Osa kehitysvammaisista henkilöistä on saattanut olla työsuhteeseen rinnastettavassa toiminnassa jopa vuosikymmeniä ilman työsuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja etuuksia. Kehitysvammaisuus ei voi olla perusteena sille, että työtä tekevä henkilö ei saa lainkaan työntekijälle kuuluvia etuja, kertoo Klem.
– Kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, pitää työntekijän saada hänelle kuuluvat edut ja suoja. Tietyn ryhmän jättäminen työsuhteisen työn ulkopuolelle on niin perustuslain kuin työoikeuksien näkökulmasta ongelmallista.
Asenteissa korjattavaa
Puhakka muistuttaa myös asenneilmapiiristä.
– Kaikki kehitysvammaiset henkilöt eivät halua tai eivät pysty tällä hetkellä työllistymään palkkatyöhön, ainakaan jos työelämä pysyy nykyisellään eikä siellä tapahdu merkittävää asennemuutosta, mitä ei ole näköpiirissä. Mutta arviomme mukaan ainakin 3000 kehitysvammaista henkilöä voisi työllistyä saman tien palkkatyöhön, jos siihen annettaisiin mahdollisuus. Moni heistä tekee tälläkin hetkellä tuottavaa työtä, josta työnantaja hyötyy, mutta saamatta palkkaa, Puhakka kertoo.
Siksi liiton mukaan koko työtoiminta pitäisi ottaa laajasti tarkasteluun ja uudistaa työtoimintaa koskeva lainsäädäntö ja käytännöt.
– Monilla paikkakunnilla se kuitenkin on edelleen ainoa vaihtoehto, jota kehitysvammaisille ihmisille tarjotaan, kyvyistä ja kiinnostuksesta riippumatta, Puhakka sanoo.
Hallitus suunnittelee vammaisille ihmisille palkkatöitä
Ministeriössä valmistellaan parhaillaan hanketta, jolla yhä useampi osatyökykyinen vammainen henkilö työllistyisi entistä paremmin palkkatöihin.
– Tuloillaan on erilaisia toimia vammaisten henkilöiden työllistämisen edistämiseksi. Meillä on hallitusohjelmassa työkykyongelma, jota parhaillaan valmistellaan, ja sen osana on tarkoitus edistää vammaisten ihmisten työllistämistä, kertoo sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen.
Miten tuleva hanke eroaa siitä, miten nykyään tehdään?
– Nythän vammaisille järjestetään paljon työtoimintaa. Pyrimme siihen, että vammaiset ihmiset saisivat palkkatöitä. Nyt oikeasti halutaan saada vammaiset henkilöt työsuhteeseen työhön tavallisille työpaikoille, sanoo Pöyhönen.
– Meillä on olemassa hyviä toimintamalleja siitä, miten vammaisia ihmisiä, esimerkiksi kehitysvammaisia ihmisiä, tuetaan työllistymään työsuhteeseen palkkatyöhön. Näitä malleja on tarkoitus arvioida ja ottaa laajempaan käyttöön.
Onko palkaton työ ongelma?
– Se on ongelma silloin, kun sitä tekee sellainen henkilö, joka voisi tehdä työsuhteessa palkallista työtä ja myös haluaisi tehdä sitä eikä häntä ole tuettu palkalliseen työhön. Heitä on varmaan liikaa. Heitä pitäisi tukea palkkatöihin, Pöyhönen linjaa.