Suomessa mitataan jatkuvasti pieniä määriä radioaktiivista säteilyä. Viiden jälkeen -ohjelmassa selvitettiin, mistä on kyse ja missä päin on eniten säteilyä.
Säteilyturvakeskus STUK mittaa säteilyä sadoissa pisteistä ympäri Suomea, mutta lisäksi sillä on kahdeksassa kaupungissa hyvin tarkkoja mittareita, jotka on kaikki sijoitettu itärajalle.
STUKin laboratorionjohtajan Aleksi Mattilan mukaan tarkkojen mittareiden sijoitus itärajan tuntumaan on kuitenkin pikemminkin sattuma kuin tietoinen valinta.
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus näkyy Mattilan mukaan havainnoissa edelleen, jopa 35 vuoden jälkeen, tosin hyvin vähäisinä radioaktiivisina säteilymäärinä.
– Tshernobylin onnettomuudella on edelleen pieni vaikutus suomalaisten saamiin säteilymääriin, Mattila sanoo.
Myös muualta peräisin olevaa säteilyä havaitaan Suomessa. Tshernobylin turman lisäksi luonnossa normaalisti olevat säteilevät aineet ovat yksi lähde, toinen ovat muut ydinvoimalat.
– Tyypilisesti havaintoasemilla löydetään luonnon radioaktiivisia aineita sekä hyvin vähäisiä määriä Tshernobylin onnettomuudesta peräisin olevaa cesiumia. Joitakin kertoja vuodessa löydetään myös tällaista keinotekoista radioaktiivisuutta, joka on joko ydinlaitostoiminnasta tai muusta säteilyn käytöstä peräisin.
Kotkassa eniten säteilyhavaintoja
Kahdeksasta mittauspisteestä eniten säteilyä on havaittu Kotkassa. Pitkällä aikavälillä säteily kerääntyy esimerkiksi sieniin. Voiko näin ollen esimerkiksi Kotkassa poimia sieniä?
– Kotkassa voi poimia ihan huoletta sieniä, koska meidän havaintojen mukaan näin pienellä määrällä säteilyä ei ole yhtään mitään vaikutusta ihmisiin, Mattila lohduttaa.