30 vuoden takaisen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutukset näkyvät edelleen Suomen luonnossa.
Se näkyy Suomen luonnossa edelleen lähinnä metsäympäristössä ja Itämeressä. Muualta ympäristöstä cesium on jo kadonnut, mutta metsäympäristössä se kiertää edelleen luonnon kierrossa. Sitä löytyy edelleen meidän sienistä, riistasta ja sisävesikalasta, luettelee johtaja Tarja K. Ikäheimonen Säteilyturvakeskuksesta (STUK).
Radioaktiivisen cesium-137:n määrä Suomen luonnossa on puoliintunut 30 vuodessa, mutta kestää vielä kauan ennenkuin cesium kokonaan häviää.
– Sitä on hankala arvioida, kauanko se vielä näkyy. Nyt se on vähentynyt puoleen ja seuraavan 30 vuoden aikana puolet menee puoleen. Toisaalta tämä cesium vähitellen laskeutuu maaperässä alempiin kerroksiin ja vesistöissä sinne vesistöjen pohjaan, pohtii Ikäheimonen.
Vaikuttaa pahimmilla laskeuma-alueilla
Suurin laskeuma osui Pirkanmaalle, Itä-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon. Näillä alueilla cesium-pitoisuudet ovat edelleen suurempia kuin muualla Suomessa.
– Marjat ovat jo aika puhtaita, mutta sienet, sisävesikala, riista. Nämä ovat ne suurimmat sisäisen altistuksen aiheuttajat. Ne määrät ovat kuitenkin pieniä, mitä näistä aineista saadaan, huomauttaa Ikäheimonen.
Luonnonantimien syömistä ei kuitenkaan ole tarpeen rajoittaa.
– Ei tarvitse rajoittaa. Sienet ja kalathan ovat hyvin terveellistä ruokaa. Ainoa rajoitus, joka tälläkin hetkellä on voimassa, on Eviran suositus, että sisävesikalaa ei syötäisi kuin muutaman kerran viikossa kalalajeja vaihdellen. Tämä on sitä varten, että niissä on myös paljon elohopeaa ja orgaanisia myrkkyjä, mutta samalla vähennetään cesiumin säteilyannosta. Jos haluaa vielä vähentää säteilyannostaan, voi ryöpätä sienet, neuvoo Ikäheimonen.
