Hallitus saa järjestöiltä tuhdin kattauksen toiveita ja ohjeita perhevapaauudistuksen tekemiseen. Uudistuksen alkajaisiksi järjestetyssä kuulemistilaisuudessa näkemyksiään oli kertomassa 22 järjestöä ja liittoa.
Esimerkiksi perhevapaiden kiintiöinnistä isien osallistumisen vahvistamiseksi kuultiin useampi esitys, muiden muassa 6+6+6 ja 9+9 -malleista. Toisessa ääripäässä taas toivottiin perheille täyttä valinnanvapautta lasten hoitomuodon valintaan ohjailematta sitä taloudellisesti eli niin, että yhteiskunnan tukea saisi kaikissa hoitomuodoissa yhtä paljon.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että harva aihe kirvoittaa näin paljon ääneen lausuttuja kokonaisten järjestöjen, liittojen ja puolueiden näkemyksiä. Kaikkia toiveita ei voida toteuttaa, eikä kenenkään mallia sellaisenaan.
– Me tulemme tekemään sellaisen kokonaisuuden, jonka äärellä kaikki saavat iloita mutta jokainen joutuu myös vähän pettymään, Saarikko sanoi.
Hänen mukaansa järjestöjen toiveista oli silti poimittavissa sellaisiakin yhteisiä nimittäjiä, joiden toteuttamista voi pitää mahdollisena.
– Esimerkiksi joustavuus, erilaisten perheiden huomiointi tai isien hoitovastuun kannustus. Ja kyllä tässä myös ymmärrettiin talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, tältä osin ehdotukset olivat realistisia, Saarikko sanoi.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi, että hallituksen haasteena on se, että se on jo keskuudessaan sopinut uudistukselle tiukat reunaehdot, joiden kaikkien pitäisi toteutua. Näitä ovat työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisääminen, tukijärjestelmän yksinkertaistaminen, mahdollisuus hoitaa lasta kotona kolmeen ikävuoteen saakka, uudet keinot joustavoittaa paluuta perhevapaalta työelämään, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen ja perhevapaaetuuksien uudistaminen julkisen talouden raamien puitteissa niin, että sillä on työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia.
– Ja kaikki tämä niin, että uudistus astuu voimaan vuoden 2019 alusta. Eli tsemppiä meille, Grahn-Laasonen sanoi.