TS: Suomi lisäisi terveydenhuoltoon kielitaitovaatimuksia - EU ei taivu

Turun Sanomat kertoo, että suunnitteilla on uusi ammatillinen kielikoe, joka olisi suunnattu kaikille terveydenhuollossa työskenteleville henkilöille. Se koskisi kuitenkin vain Euroopan unionin ulkopuolisia kansalaisia.

EU:n rajojen sisäpuolelta tulevien lääkärien tai sairaanhoitajien kielitaitoon Suomen viranomaisilla ei ole oikeutta puuttua.

– Suomi on ajanut uuteen ammattipätevyysdirektiiviin kielikoetta myös EU:n rajojen sisältä saapuville lääkäreille, ja samaa on Euroopan komissiolle esitetty muistakin maista, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Mari Laurén.

Komissio pitää kuitenkin kiinni vapaan liikkuvuuden periaatteesta.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanne ei olennaisesti nykyisestä muutu, toteaa lehdessä lääkintöneuvos Pirjo Pennanen Valvirasta.

Kansalaistason kielikoe

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten kansalaisten kielitaitoa Valvira jo valvoo. He joutuvat ennen laillistamistaan suorittamaan keskitason kielikokeen, joka tarkoittaa, että heidän pitää osata suomea tai ruotsia tyydyttävästi. Sama kielikoe vaaditaan Suomen kansalaisuuteen.

Ammatillista kielitaitoa koe ei mittaa; tehtävät liittyvät jokapäiväiseen elämään, kuten vapaa-aikaan, koulutukseen ja tavallisimpiin työtilanteisiin.

– Lääkärien kielitarpeet ovat sen verran erityisiä, että heiltä pitää vaatia ammatillinen kielikoe, Laurén sanoo.

EU:n rajojen sisältä tulevien lääkärien kielitaidon valvominen jäisi edelleen työnantajien vastuulle. Valviran mukaan työnantajat eivät kuitenkaan työvoimapulasta johtuen huolehdi asiasta, vaan palkkaavat sellaisiakin, joiden kielitaito ei riitä ammatin hoitamiseen.

Valtaosa Suomeen tulevista ulkomaalaisista lääkäreistä tulee EU-maista. Lääkäriliiton tilastojen Suomessa on noin 20 000 työikäistä lääkäriä, joista vajaat 1 300 ulkomaalaisia. Heistä 36 prosenttia on kotoisin EU:n ulkopuolelta, useimmat Venäjältä.

(MTV3)