Maanantaina virassaan aloittanut Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on allekirjoittanut ensimmäisenä virassaolopäivänään laajan kirjon asetuksia ja muita päätöksiä.
Yksi Donald Trumpin alekirjoittamia määräyksiä oli kuolemantuomion käyttöä suosiva presidentin asetus.
Asetus määrää oikeusministeriä vaatimaan kuolemantuomiota kaikissa kyllin vakavissa liittovaltion tason rikoksissa erityisesti lainvalvontaviranomaisiin kohdistuneiden murhien ja laittomasti maassa olevien tekijöiden kohdalla.
Oikeusministeriä myös määrätään kannustamaan osavaltiotason oikeusministereitä pyrkimään samaan niissä osavaltioissa, joissa kuolemantuomio on käytössä.
Asetus määrää varmistamaan, että kuolemantuomion salliville osavaltioille on saatavilla kylliksi aineita, joita tarvitaan myrkkyruiskeilla tehtävissä teloituksissa.
Asetuksen saatesanoissa Trumpin hallinto arvostelee ankarasti väistyneen presidentti Joe Bidenin päätöksiä keskeyttää liittovaltion tason teloitukset sekä lieventää liittovaltion syytteistä kuolemaan tuomittujen "sadististen raiskaajien, lapsiinsekaantujien ja murhaajien" rangaistuksia.
Biden lievensi joulukuussa kaikkiaan 37 ihmisen kuolemantuomiot elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi.
Trumpin uusi asetus määrää oikeusministeriä arvioimaan näiden 37 tuomitun vankeusolosuhteet ja varmistamaan, että vankeusolosuhteet ovat näiden "rikosten hirviömäisyyden" mukaiset.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:01
Liittovaltiolla kolme kuolemaantuomittua
Maanantain asetus ei vielä määrää käynnistämään uudelleen liittovaltion teloituksia, joskin Trumpin uskotaan tekevän tästä päätöksen, kertoo ABC News.
Tällä hetkellä vankilassa on enää kolme liittovaltion kuolemantuomion saanutta.
Joukossa ovat Bostonin vuoden 2013 maratonpommituksesta tuomittu islamistiterroristi Dzhohar Tsarnajev ja valkoisen ylivallan kannattaja Dylann Roof, joka ampui vuonna 2015 kuoliaaksi yhdeksän ihmistä kirkossa Etelä-Carolinan Charlestonissa.
Trumpin asetus myös määrää oikeusministeriötä pyytämään maan korkeinta oikeutta kumoamaan aiempia päätöksiä, jotka rajoittavat kuolemantuomion käyttöä liittovaltion ja osavaltioiden tasolla.
Trump oli perso kuolemantuomiolle jo ensimmäisellä presidentinkaudellaan.
Tuolloin Trumpin hallinto teloitti toistakymmentä liittovaltion kuolemantuomion saanutta, mikä teki hänestä maan innokkaimman teloittajapresidentin yli sataan vuoteen, kertoi BBC tuolloin.
Lähes kaikki Yhdysvaltojen kuolemantuomiot ja toteutuneet teloitukset tehdään osavaltiotasolla, eivätkä ne siten ole suoraan presidentin valtaoikeuksien piirissä.
Vuoden alussa Yhdysvalloissa arvioitiin olevan runsaat 2 000 kuolemantuomion saanutta vankia. Kuolemantuomio on käytössä hieman yli puolessa Yhdysvaltain osavaltioista.
Eteläraja ja laiton maahanmuutto teemoina
Trump on toistuvasti syyttänyt laittomasti maassa olevia maahanmuuttajia väkivaltarikollisuudesta, vaikka tutkimusten mukaan he eivät syyllisty väkivaltarikoksiin valtaväestöä useammin.
Laittomat maahanmuuttajat mainittiin maanantaina monessa muussakin Trumpin päätöksessä.
Trumpin maanantaina tekemissä päätöksissä maahanmuutto ja maan etelärajan tilanne korostuivat muutenkin.
Trump on useaan otteeseen kuvaillut Yhdysvaltoihin kohdistuvaa laitonta maahanmuuttoa "hyökkäykseksi", ja se oli hänen keskeisiä kampanjateemojaan.
Teemaan liittyviä maanantain päätöksiä olivat muun muassa hätätilan julistaminen etelärajalle, asetus asevoimien käytöstä rajavalvontaan, Meksikon huumekartellien luokittelu terroristijärjestöiksi ja laittomasti maassa oleville syntyvien lasten kansalaisuusoikeuden kumoaminen.
Osan Trumpin päätöksistä on arveltu johtavan mittaviin oikeustaisteluihin.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyvien lasten kansalaisuudesta on säädetty maan perustuslaissa, jota presidentti ei voi omalla päätöksellään kiertää, ja asia saattaa päätyä maan korkeimman oikeuden käsittelyyn.
Hallintoa vastaan nostettiin oikeusjuttu asiasta tuntien sisällä asetuksen allekirjoittamisesta, kertoi Politico.
Trumpin kausi näkyi heti Meksikon puolella
Samoihin aikoihin kun Trump vannoi virkavalaansa Washingtonissa maanantaina, saivat rajan takana Meksikossa odottavat siirtolaiset puhelimiinsa tylyn ilmoituksen.
Maahantulolupaa Yhdysvaltoihin hakevat siirtolaiset olivat aiemmin voineet käyttää CBP One -nimistä puhelinsovellusta lähettääkseen ennakkotietoja ja sopiakseen tapaamisia rajaviranomaisten kanssa.
Maanantaina sovellus kuitenkin ilmoitti, että sen kautta sovitut tapaamiset eivät ole enää voimassa. Uusien tapaamisten sopiminen ei myöskään enää onnistunut.
Asiasta kirjoitti muun muassa meksikolainen El Universal -lehti sekä yhdysvaltalainen uutiskanava CNN. Asia selviää myös Yhdysvaltain tulli- ja rajavalvontaviranomaisen (CBP) verkkosivuilta.
Kansalaisoikeusjärjestö American Civil Liberties Union (ACLU) on jo ryhtynyt oikeustoimiin Trumpin hallintoa vastaan päätöksestä rajoittaa CBP One -sovelluksen toimintaa, kirjoitti CNN.
Järjestön toimet liittyvät jo olemassa olevaan kanteeseen, jolla vastustettiin silloisen presidentin Joe Bidenin asettamia turvapaikkarajoituksia Yhdysvaltain etelärajalla.
– Ajanvarausprosessin poistamisen seurauksena oikeutta hakea turvapaikkaa rajalla ei enää ole riippumatta siitä, kuinka suuressa vaarassa siirtolaiset ovat. Näin ollen tarve saada helpotusta tuomioistuimelta on aiempaa akuutimpi, ACLU perusteli aiempaan kanteeseen tekemässään lisäyksessä.
Tanska joutui taas ottamaan kantaa Yhdysvaltain presidentin puheisiin
Tanska ja Grönlanti joutuivat jälleen tiistaina ottamaan kantaa Donald Trumpin puheisiin Grönlannista.
Tanskan ulkoministeri Lars Lökke Rasmussen totesi, ettei mikään maa voi vain ottaa osaa toisesta maasta.
Trump herätti kohua tammikuun alussa, kun hän kertoi haluavansa Panaman kanavan sekä Tanskalle kuuluvan Grönlannin Yhdysvaltojen haltuun eikä sulkenut pois sotilaallisen voiman käyttöä.
Virkaanastujaispuheessaan maanantaina tuore presidentti mainitsi Panaman kanavan, mutta ei Grönlantia.
Hän kuitenkin palasi aiheeseen myöhemmin samana päivänä, kun toimittaja kysyi siitä häneltä Valkoisessa talossa.
– Grönlanti on mahtava paikka, me tarvitsemme sitä kansainvälisen turvallisuuden takia, Trump sanoi.
– Olen varma että Tanska ymmärtää sen. Sen ylläpitäminen maksaa heille paljon.
Tanskan ulkoministeri Rasmussen kommentoi asiaa tiistaina.
– Maailmanjärjestys ei tietenkään voi olla sellainen, että jos maa on riittävän suuri – oli sen nimi mikä tahansa – se voi vain ottaa itselleen mitä haluaa, Rasmussen sanoi.
Tanskassa oltiin yleisesti helpottuneita siitä, että Trump ei maininnut Grönlantia virkaanastujaispuheessaan.
Ulkoministeri sanoi olevansa mielissään siitä, ettei Trump nostanut Grönlantia puheessaan prioriteettiensa joukkoon. Hän kuitenkin totesi, että Trumpin retoriikka oli entisellään.
– En tämän takia julistaisi kriisin olevan ohi, koska hän puhui kuitenkin Yhdysvaltain alueen laajentamisesta.
Grönlannin pääministerikin otti kantaa
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi maanantaina, että Euroopan tulee luovia "uudessa todellisuudessa".
Viime viikolla Frederiksen sanoi puhelinkeskustelussa Trumpille, että Grönlanti päättää itse tulevaisuudestaan.
Grönlannin pääministeri Mute Egede painotti samaa lehdistötilaisuudessa tiistaina.
– Me olemme grönlantilaisia. Emme halua olla yhdysvaltalaisia. Emme halua olla myöskään tanskalaisia. Grönlannin tulevaisuudesta päättää Grönlanti.
Egede totesi, että Grönlanti on hankalassa tilanteessa. Hän on jo aiemmin sanonut, että Grönlanti ei ole myytävänä.
Grönlanti on Tanskan autonominen alue, joka voisi itsenäistyä kansanäänestyksellä. Muun muassa pääministeri Egede kannattaa itsenäisyyttä.
Suurin este itsenäisyyden tiellä on ollut talous, sillä merkittävä osa Grönlannin kansantaloudesta muodostuu Tanskalta tulevasta taloudellisesta avusta.
Trumpia kiinnostavat Grönlannissa sekä sen strateginen sijainti arktisella alueella että mineraalivarat.