Trendikäs rehkii nyt kuntosalilla ja ladulla

Sanomatalon jumppasalissa esitellään työpaikkaliikuntalaitteita. (Kuva: Hannu Vierula / Lehtikuva.)
Sanomatalon jumppasalissa esitellään työpaikkaliikuntalaitteita. (Kuva: Hannu Vierula / Lehtikuva.)Lehtikuva.
Julkaistu 21.01.2010 11:40(Päivitetty 03.02.2010 16:53)

Samaan aikaan kun aerobic-salit täyttyvät zumbaajista ja bailaajista, perusliikunta, kuten salijumppa ja hiihtäminen, ovat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän.

Liikuntakeskusten jumppatarjonta on laventunut viime vuosina nopeasti. Suomalaiset ovat innokkaita kokeilemaan uusia lajeja. Lisäksi trendejä haetaan yhä useammin myös maailmalta.

Toisaalta suuntaus on yhä yksinkertaisempaan.

Viime vuoden lopulla yli tuhat viisisataa yhdysvaltalaista kuntoilun ammattilaista pohti oman alansa tulevia muotivirtauksia ja tuli siihen tulokseen, että kaiken erikoisen keskellä ihmisillä on kaipuu perusliikuntaan. Ikääntyvät rynnistävät kuntosaleille. Monet haluavat avukseen omavalmentajan kohottaakseen kuntoaan tai laihduttaakseen.

Pehmeät liikuntamuodot nousussa

Tarja Runsten on ohjannut liikuntaa 1980-luvulta asti.Tarja Runsten on ohjannut liikuntaa 1980-luvulta asti.

Suomessa liikunnan uusi suunta näkyy muun muassa hiihtoladuilla ja kuntojumpissa. 1980-luvulta asti jumppia vetänyt liikuntaohjaaja Tarja Runsten kertoo, että myös erilaiset mielen hallintaa ja kehon tasapainoa kehittävien pehmeiden ”body and mind” -liikuntalajien, kuten joogan ja pilateksen, harrastajat ovat lisääntyneet.

– Lajit tulevat lisäksi monipuolistumaan. Maailmalla näkee jo, että kuntokeskuksilla ei ole enää tarjolla esimerkiksi vain voimajoogaa vaan monta eri joogan lajia. Myös tanssitunnit ovat tulleet jäädäkseen. Niihin tulee mukaan koko ajan uusia etnisiä virtauksia.

Lehtikuva/Kimmo MäntyläJoogan suosio on kasvussa. (Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä.)

Lihaskuntotunneilla harrastetaan nykyään entistä enemmän kehon omalla painolla tehtäviä ja useampaa lihasryhmää rasittavia liikkeitä.

– Jumpissa lihaskuntotunnit ovat tällä hetkellä suosituimpia juttuja. Kuntosalin puolella ja personal trainereiden ohjelmistossa jo aiemmin ollut functional training on tullut ryhmäliikuntaan. Tunnit ovat suhteellisen rankkoja ja sykettä nostattavia, mutta niissä joutuu miettimään enemmän koko kehon hallintaa kuin vain yhtä lihasryhmää kuten hauiksia.

Monet ideat ja liikkeet, joita on tehnyt jo 1980-luvulla ja jotka ovat sen jälkeen unohtuneet, ovat Runstenin mukaan tulleet takaisin.

– Toki olen sitä mieltä, että tarvitaan vaihtoehtoja, koska meitä liikkujia on kovin eritasoisia ja ihmiset haluat erilaisia asioita. Uudet virikkeet pitävät monen motivaatiota yllä.

Työporukat spinnaavat yhdessä

Työpaikkaliikkujat ovat innostuneet spinningistä.

Suomessa tehdyn liikuntagallupin mukaan suomalaisten suosikkiliikuntaa ovat edelleen kävely ja pyöräily. Aikuisten yleinen liikuntatrendi on puolestaan työpaikkaliikunnan sekä terveysliikunnan merkityksen kasvu.

– Monille meidänkin asiakkaillemme työpaikka kustantaa ainakin osan liikunnasta. Yrityksissä ajatellaan, että liikkuva henkilökunta pysyy paremmassa kunnossa ja terveempänä ja sen ansiosta tulee vähemmän sairauspoissaoloja, Runsten pohtii.

Jotkin työpaikat varaavat koko salin omaan käyttöönsä.

– Samalla he buukkaavat ohjaajan ja jumppaavat säännöllisesti omalla porukalla. Työyhteisöt kaipaavat selkeitä peruskuntojumppia ja lihastunteja. Paljon päätetyötä tekeviä kiinnostavat myös niska-hartiajumpat.

Runsten iloitsee, että miehetkin ovat innostuneet työpaikkaliikunnasta.

– Jopa kolmasosa tunnilla kävijöistä on jo miehiä. He ovat innostuneet erityisesti spinningistä ja bodypumpista, jotka ovat suhteellisen yksinkertaisia ja helposti seurattavia mutta kuitenkin rankkoja tunteja. Tanssitunneilla miehiä ei vielä paljon näy.

Etnobikkiä, budopoweria, bootcamppia vai tankojumppaa?

Suomalaiset vaativat lisääntyneen tarjonnan myötä liikuntapaikoiltaan entistä enemmän. Salien on erotuttava toisistaan tavalla tai toisella. Uusia jumppia ja jumppanimikkeitä kehitellään jatkuvasti.

Runsten kertoo, että siinä missä jumpat tulivat ennen maailmalta parin vuoden viiveellä, nykyään sykli on huomattavasti nopeampi.

– Ohjaajat käyvät itse kouluttautumassa muualla ja isoissa tapahtumissa, joissa esitellään uusia lajeja. Tietenkään kaikki niistä eivät tule tänne tai ole edes pitkäikäisiä. Siksi varsinkin isot salit pohtivat jonkin aikaa, ottavatko uusia jumppia ohjelmistoon vai kannattaako vielä odottaa. Erottautuminen on kuitenkin tärkeää.

Ylläs-hallissa Helsingin Kivikossa riitti hiihtäjiä jopa kesäkuumalla. Kuva hallista kesäkuulta 2009. (Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva.)Ylläs-hallissa Helsingin Kivikossa riitti hiihtäjiä jopa kesäkuumalla. Kuva hallista kesäkuulta 2009. (Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva.)Lehtikuva.

Kuuntele Marjo Tiiton jutut hiihtoharrastuksesta: