Transihmiset ja tasa-arvo: Tällaisia muutoksia Suomeen kaivataan

Syrjintää työelämässä

EU-käytännön mukaan transihmisten tasa-arvo on osa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Transihmiset kokevat kuitenkin edelleen syrjintää monilla elämän osa-alueilla. Konkreettisimmin syrjintä ilmenee työelämässä.

– Transihmistä ei palkata tai hän menettää työpaikkansa, kun transihmisyys tulee työnantajan tietoon. Ja vaikka työsuhde jatkuu, työtehtävät saattavat muuttua vähemmän vaativiksi: henkilö ei kelpaa asiakaspalvelutehtäviin ja niin edelleen, Voipio kuvaa.

– Koulutuksessa transihmisyys saattaa muodostua koulutukseen pääsyn esteeksi. Erityisesti sellaisilla koulutusaloilla, joilla arvioidaan alalle sopivuutta, saatetaan hakijalle sanoa suoraan, että emme voi valita sinua, koska olet transihminen, hän jatkaa.

Terveydenhoidossa transdiagnoosi voi vaikuttaa sekä lääkäreiden että muun terveydenhoitohenkilöstön asenteisiin. Potilasta ei välttämättä oteta vakavasti, tai hänen oireidensa tulkitaan olevan seurausta transihmisyydestä silloinkin, kun vaivalla ei ole mitään tekemistä transihmisyyden kanssa.

Vaatimuksena lisääntymiskyvyttömyys

Transihminen joutuu elämässään kohtaamaan monia sellaisia vaatimuksia, jollaisia moni ei tule edes ajatelleeksi.

Sukupuolensa tunnustamista haluavan pitää Suomessa hakea mielenterveyshäiriödiagnoosi ja olla lisääntymiskyvytön saadakseen laillisen tunnustuksen omalle sukupuolelleen. Transsukupuolinen ei siis saa Suomen lain mukaan lisääntyä enää sen jälkeen, kun on saanut juridisen sukupuolensa muutetuksi.

– Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus itsessään on selvä ihmisoikeusloukkaus. Käytännössä sitä sovelletaan ennakoivasti ja laventaen ihmisiin, jotka eivät välttämättä koskaan tule hakemaan juridisen sukupuolen vahvistamista. Yksi absurdeimmista esimerkeistä lienee tilanne, jossa naisparille todettiin, ettei transnaisen pakastettua spermaa voi käyttää hänen puolisonsa hedelmöittämiseen, mutta vieraan luovuttajan sperman käytölle ei ollut mitään estettä, Voipio kuvaa.

Pakollinen mielenterveysdiagnoosi puolestaan altistaa transihmisen niille samoille ongelmille, joita varsinaiset mielenterveysongelmaiset yhteiskunnassa kohtaavat.

Muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on kehottanut poistamaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen ehtona transsukupuolisen sukupuolen tunnustamiselle. Useissa muissa Euroopan maissa vaatimus on jo poistettu, todettu lainvastaiseksi tai lain valmistelu on ainakin käynnissä. Suomessa näin ei ole.

Sukupuoli-identiteetin käsite

Millaisia konkreettisia lakimuutoksia Suomeen sitten tarvittaisiin? Voipiolla on useita ehdotuksia. Suomessa sukupuolivähemmistöjä ei tunnusteta syrjinnälle alttiiksi ihmisryhmäksi, eikä mikään syrjintäsäännös tunne transihmisiä. Syrjintää koskevassa lainsäädännössä pitäisikin kieltää syrjiminen sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisemisen perusteella.

Voipion mukaan olisi kenties vielä parempi, että puhuttaisiin sukupuoli-identiteetistä, ja käsite täsmennettäisiin lainsäädännön perusteluissa tai lakien määrittelyosuudessa niin, että se kattaisi kaikki sukupuolivähemmistöt: transihmisten lisäksi ainakin intersukupuoliset.

– Transsukupuolisen juridisen sukupuolen vahvistamista koskevat säännökset pitäisi siirtää väestötietolakiin, jossa muutkin vastaavat säännöksen nykyisin ovat. Samalla pitäisi poistaa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ja psykiatrien lausunnoista, Voipio sanoo.

– Väestötietolaista pitäisi poistaa transsukupuolisten luettelointi omana erityisryhmänään.

Voipion mukaan tasa-arvolakiin pitäisi saada mukaan myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistäminen osaksi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä.

Tieto sukupuolivähemmistöistä on vähäistä, ja usein heidät sekoitetaan seksuaalivähemmistöihin, vaikka kyse on kahdesta erillisestä ryhmästä. Voipion mukaan myös lainsäädännön harhaanjohtavaa terminologiaa tulisikin korjata, sillä nykyisin esimerkiksi puhutaan sukupuolivähemmistöistä, kun tarkoitetaan homoja, lesboja ja biseksuaaleja. Transsukupuolisista puhutaan harhaanjohtavasti transseksuaaleina.

Sukupuolivähemmistöön kuuluminen ei arkaluontoista tietoa

Voipion mukaan myös henkilötietolain säännöksiä pitäisi kehittää, että laki tarjoaisi suojaa myös transihmisille.

– Nykylaissa esimerkiksi henkilön seksuaalinen suuntautuneisuus on määritelty arkaluontoiseksi tiedoksi, mutta sukupuolivähemmistöön kuulumista ei. Lisäksi lakiin tulisi ottaa määritelmä henkilötietojen arkaluontoisesta yhdistelmästä. Nyt tieto siitä, että Maija on muuttanut nimensä Matiksi, ei lain mukaan ole arkaluontoinen tieto, vaikka se tosiasiassa altistaa ihmisen syrjinnälle.

Nimilain tulkintaa pitäisi Voipion mukaan muuttaa niin, että oikeus muuttaa etunimeä ilmoitusmenettelyllä ilman lisävaatimuksia ulotettaisiin koskemaan myös transihmisiä; siis niin, että nimen muuttaminen olisi transihmiselle yhtä helppoa kuin muillekin.

Vaikka lista on pitkä, kaikki muutokset olisi mahdollista tehdä.

– Nämä kaikki ovat sikäli helppoja asioita, ettei lainmuutoksista juurikaan aiheutuisi kustannuksia. Samalla Suomi toteuttaisi merkittävän osan Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun suosituksista.

Käsitteitä – tiesitkö nämä?

Intersukupuolisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisen sukupuolta määrittävät fyysiset tekijät eivät ole yksiselitteisesti miehen eivätkä naisen.

Transvestiitit ovat pääosin tyytyväisiä omaan sukupuoleensa, mutta haluavat ajoittain ilmentää toista sukupuolta itsessään esimerkiksi pukeutumalla vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin.

Transsukupuolinen henkilö kokee sen sukupuolen, johon on syntynyt, oman sukupuolensa vastaiseksi. Usein transsukupuolinen haluaakin korjata fyysistä sukupuoltaan.

Transgender-henkilö ei koe kumpaakaan sukupuolta kokonaan omakseen.

Trasek ry:n tavoitteena on muun muassa edistää sukupuolisen tasavertaisuuden toteutumista ja puolustaa yksilön oikeutta määritellä oma sukupuolensa ja tämän sukupuolen sisältö ja merkitys.

Lue myös:

MTV3/Maria Aarnio

Osittainen lähde: Trasek.net

Kuvat: Colourbox