Ihmisiä, jotka eivät yksikäsitteisesti sovi jompaankumpaan sukupuoleen, kutsutaan transihmisiksi tai intersukupuolisiksi. Vaikka Suomea pidetään tasa-arvoisena maana, transihminen joutuu edelleen kokemaan syrjintää.
Jos sinulta kysytään, oletko mies vai nainen, osaat luultavasti vastata heti. Fyysinen olemuksesi ei kuitenkaan ole kaikki, mitä olet; entä, jos tuntisit olevasi väärää sukupuolta edustavassa kehossa?
Ihmisiä, jotka eivät yksikäsitteisesti sovi jompaankumpaan sukupuoleen, kutsutaan transihmisiksi tai intersukupuolisiksi. Juridisella sukupuolella taas tarkoitetaan sitä sukupuolta, jota ihminen edustaa esimerkiksi virallisissa henkilöpapereissaan.
Transihminen saattaa jossain elämänsä vaiheessa hakeutua sukupuolenkorjaukseen voidakseen edustaa myös ulkoisesti sitä sukupuolta, joka kokee sisäisesti olevansa. Transihmisisten virallista lukumäärää Suomessa ei tiedetä.
– Tarkkoja lukumääriä on oikeastaan vain niistä transihmisistä, jotka hakeutuvat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin, kertoo Trasek ry:n varapuheenjohtaja Arja Voipio.
Voipion mukaan tutkimuksiin hakeutuu tällä hetkellä noin 200 henkilöä vuosittain. Vain osa saa transsukupuolisuus- tai muun transdiagnoosin ja pääsee siten korjaamaan sukupuoltaan.
– Osa ihmisistä ei edelleenkään syrjinnän tai muun sellaisen vuoksi uskalla hakea apua, tai jättää tutkimukset kesken. Oma arvioni on, että lääketieteellisestä hoidosta, sukupuolenkorjaus mukaan lukien, potentiaalisesti hyötyviä ihmisiä on joitakin tuhansia, Voipio sanoo.
Voipion mukaan suurin osa transihmisistä tyytyy ilmentämään omaksi kokemaansa sukupuolta muilla tavoilla hakeutumatta sen enempää tutkimuksiin kuin hoitoonkaan.
– Esimerkiksi transvestiittejä on eri arvoiden mukaan 1-2 prosenttia väestöstä, ja onpa joissakin psykologisissa tutkimuksissa saatu vastauksia, joiden mukaan yli 5 prosenttia väestöstä on tyytymättömiä omaan sukupuoleensa, hän toteaa.




