Tossun alla on muodikasta – tämän vuoksi suomalainen menestyy maailmalla

Ainojen ja reinojen kohdalla Sounio nostaa esiin suomalaisen epävarmuuden.

– Me suomalaiset olemme nuorena kansakuntana olleet kauan hieman epävarmoja itsestämme. Ikään kuin häpeilisimme maalaismaista alkuperäämme. 1990–2000-luvulla globalisaatio ja ylikansallisuus alkoivat näyttää varjopuoliaan, talouskriisejä ja luonnonkatastrofeja. Niiden vastapainoksi nousi voimakas kansallinen aalto: pienen, sympaattisen ja kotimaisen arvostus.

Arvostuksen myötä monet suomalaiset alkoivat tunnustaa olevansa körmyjä juntteja, ja ylpeitä siitä.

– Kotikutoisuus olikin yhtäkkiä haluttua ja salonkikelpoista. Mikä onkaan reteempää ja rennompaa kuin köpötellä vaikka työpaikalle reinot jalassa. Töpöjaloille reinot ja ainot antavat mukavan kodin, ja pääkopalle uskoa itseen. Onkin muodikasta ja ihanaa olla tossun alla.

Unikon 2000-luvun villitys

Unikkokuosi pääsi kaikkialle: verhoihin, televisioihin ja saappaisiin.

Unikkokuosi kehitettiin jo vuonna 1964, mutta 2000-luvulla maailmalle virtasi unikkobuumi.

– Unikkokuosissa yhdistyvät hyvän designin ainekset. Se on tunnistettava, omaleimainen ja joukossakin kirkkaasti erottuva. Kukkakuoseja on maailmassa miljoonia, mutta unikossa on graafista kauneutta ja selkeitä värejä, jotka vetoavat ihmisten kauneuden kaipuuseen kansalaisuuteen katsomatta. Onnistuneessa designissa on ideaa ja energiaa, jotka toimivat kuin piristysruiskeena suoraan suoneen, Sounio kertoo.

Piristysruiskeen ominaisuudet eivät ole riippuvaisia ajasta ja paikasta, vaan niille on ikuinen tilaus. Lisäksi tutut kuosit tuovat turvallisuutta.

– Toki nostalgia- ja retrobuumi avittavat unikon menestystä. Tuhannet unikkoa vaikkapa lapsuuden makuuhuoneen verhoissa nähneet janoavat saada saman turvallisen ja tunteen uudestaan. Nostalgia ja retrobuumi eivät ole ohimeneviä ilmiöitä, kuten usein virheellisesti väitetään. Yhä uudet ikäluokat janoavat tuotteita, jotka muistuttavat kultaisista päivistä ja muistoista.

Toiset taas innostuvat unikosta samasta syystä kuin Louis Vuittonin tai Chanelin monogrammikuosista.

– Ne kertovat muille symboliviestejä kantajan arvoista ja statuksesta. Tunnistettavat printit toimivat kantajalleen energialatauksena ja voimanlähteenä. Ihmiset janoavat brändejä, koska ne vahvistavat tunnetta heidän omasta identiteetistään.

Suomessa moni väittää kyllästyneensä unikkoon, mutta se on yhä Marimekon myydyimpiä kuoseja. Sounio muistuttaakin, että taitava valmistaja voi varioida ja kehitellä monogrammiaan loputtomiin, lumoten kuluttajat aina uudelleen.

MTV3/Helmi

Teksti: Siiri L'Ecuyer

Kuvat: Lehtikuva