Edellisellä kerralla jäätiin asentamaan lattiaan ensimmäistä styrox-kerrosta. Näitähän tulee päällekkäin kaksi, mutta niiden väliin pannaankin sitten yhtä ja toista.
Kylmävesiputkille uurrettiin erilliset roilotukset. Tällä saavutetaan kaksi asiaa. Ensinnäkin ne ovat paremmin erossa lämminvesiputkista, jolloin hanasta saadaan aina heti kylmää vettä eikä sitä tarvitse ensin tyhjäksi koko pituudeltaan.
Toiseksi vältetään tuhat ristiinvedot, kun putkia saadaan pariin kerrokseen. Päällimmäisen styrox-kerroksen seinänvieruksiin jätettiin kapeat tyhjät kohdat ja niihin laitettiin harjaterästangot, jonka ansiosta päälle valettavaan laattaan syntyy eräänlaiset anturat lisäämään niiltä osin laatan kantavuutta.
Vesijohdot kulkevat suojaputken sisällä ja hanakulmiin valittiin tiivistyvät rasiat. Jos putkessa syntyy vuoto, vesi nousee ulkoputkessa jakotukille, joka sijaitsee viemäröidyssä, vedeneristetyssä tilassa - eräänlaisessa ammeessa. Kaikki putkitarvikkeet hankittiin samalta valmistajalta. Tällä tavalla ne sopivat varmasti yhteen keskenään.
Lämmitystavaksi valittiin nykyisin hyvin - syystäkin - suosittu vesikiertoinen lattialämmitys. Sehän on perustuskustannuksiltaan jonkin verran vaikkapa sähkökaapelia kalliimpi, mutta sen ehdoton etu on mahdollisuus käyttää lämmönlähteenä mitä haluaa, öljyä, sähköä, puuta - tai vaikkapa maalämpöä.
Patteripiirit on jaettu erillisiksi joka huoneeseen (isoimmissa huoneissa on peräti kaksi piiriä,) jolloin huoneiden lämpöä voidaan säätää termostaatilla toisista riippumatta. Lämmitysputkiston materiaali on diffuusiosuojattua putkea, jossa suoja on putkimateriaalin sisällä, turvassa ulkoiselta - vedenvirtauksen tai betonin - kulutukselta.
Kesän ajaksi lämmitys on helppo pysäyttää muualta kuin märkätiloista. Niissä sen on kierrettävä aina vuodenajasta riippumatta.
Ennen lattialaatan valamista harjateräsverkko nostetaan korotenappuloilla irti styroksista. Sopiva jako löytyy parhaiten kokeilemalla verkon kantavuutta. Se ei saa pahemmin notkahdella isonkaan miehen alla. Hyvä lähtökohta on jakaa alue metrin ruutuihin, jokaisen ruudun nurkkaan nappula ja keskelle vielä yksi.
Betonin valintaa pohdittiin pitkään ja lopulta päädyttiin aivan perinteiseen, tavanomaiseen materiaaliin. Erityisiä kiihdyttimiä käyttämällä sen saisi jämähtämään hyvinkin nopeasti, mutta tässä ei sellaista kiirettä ollut.
Ja on erittäin tärkeää muistaa, että kiihdytin nopeuttaa vain betonin lujittumista, ei kuivumista - mistä päästäänkin yhteen kaikkein suurimmista väärinkäsityksistä, mitä omakotirakentajien (ja ikävä kyllä ammattirakentajienkin) keskuudessa elää sitkeästi.
Usein annetaan nyrkkisääntö, jonka mukaan betonilaatan kuivuminen pinnoitusvalmiiksi kestäisi viikon jokaista laatan paksuuden senttiä kohden - esimerkiksi kahdeksan sentin laatta olisi pinnoitusvalmis kahdeksan viikon kuluttua.
Tämä on täysin väärä ohje!
Reiska kertoi kuvaavan esimerkin talosta, jossa valettiin juuri tuollainen kahdeksan, kymmenen sentin laatta elokuun puolivälissä. Liima hiottiin heti pois, jotta kuivuminen pääsisi hyvään vauhtiin. Reiska tarkkaili laatan kosteutta porareikäantureiden avulla. Valmistajat suosittelevat laatan enimmäiskosteudeksi 85 - 90 % ennen esimerkiksi vedeneristystöiden aloitusta. Reiska laskee varman päälle ja aloittaa hommat vasta kosteuden ollessa 78 - 82 % tuntumassa.
Joulukuussa pantiin varovasti lattialämmitys päälle - ja siitä huolimatta vielä maaliskuun 17. päivä mitattiin paikka paikoin jopa 97% kosteuksia! Kuinka olisi käynytkään, jos pinnoitukset olisi alettu tuon kelvottoman nyrkkisäännön mukaan jo marraskuussa?
Lattianvalajan muistilistaa:
- - Betonin jälkihoito alkaa peittämällä uusi laatta muovilla vähintään 14 vrk:n ajaksi.
- - Heti valamista seuraavana päivänä aletaan tarkkailla laatan kantavuutta. Välittömästi kun se kestää kävelemistä, hiotaan liima pois. Konevuokraamot tarjoavat tähän mielellään hiomakiveä - ei siinä mitään, mutta Reiska kyllä kehottaa käyttämään mieluummin no. 16 hiomapaperia. Kun hiominen on suoritettu, laatta peitetään heti uudelleen muovilla, jotta tuo kahden viikon kattamisaika tulee täyteen.
- - Lattialämmityksen saa kytkeä päälle aikaisintaan, kun laatan lujuus (ei siis kosteus) on saavuttanut 60%. Lujuuden kehittymistä tarkkaillaan pintalämpömittarilla - betoninvalmistaja antaa tarkemmat ohjeet.
- - Lämmitys pidetään aluksi hyvin haaleana. Muuten pinta halkeilee.
- - Unohda vanhat nyrkkisäännöt ja tarkkaile betonin kuivumista mittareilla. Aloita pinnoittaminen vasta, kun koko laatta on selvästi minimivaatimuksia kuivempi.