Maanantaina valitaan jälleen Suomen Vuoden urheilija ja on mielenkiintoista nähdä keneen valinta kohdistuu. Titteliä on jaettu vuodesta 1947 asti ja listalta löytyy kaikkein legendaarisimpia suomalaisia urheilusankareita. Aina ei valinnat ole kuitenkaan ihan kohdanneet todellisuutta ja titteli on mahdollisesti mennyt väärään osoitteeseen. MTV3.fi teki oman listauksen ihmetystä herättävistä valinnoista.
10) Vilho Ylönen, 1958
Ylönen oli toki aikansa merkittäviä urheilijoita ammunnassa, mutta tosiaan maailmanlaajuisesti laji ei ehkä ole kovinkaan suuressa asemassa. MM-kisoissa Ylönen oli rautaa voittamalla kultaa, vapaakiväärillä ja pienoiskiväärillä polvelta. Arvokisamitaleita pitää toki arvostaa, mutta toki se myös vaikuttaa kuinka kova kilpailu niistä on. Ammunta on melko marginaalialji, joten Ylönen on mukana listoilla.
9) Mika Myllylä, 1997
Karpaasien karpaasi Mika Myllylä on kaksinkertainen (1997 ja 1999) Vuoden urheilija, mutta ehkä siinäkin on tarkastelemisen aihetta. Vuonna 1997 Myllylä oli tavallaan hiihtokuningas Trondheimin MM-kisoissa ja tuomisina oli neljä mitalia, joista tosin yksi vain kultainen. Vuoden 1999 MM-kisoissa tuli puolestaan varsinainen kultasuora, joten sen vuoden valinta on perusteltu. Toisaalta Vuoden urheilija Myllylä olisi voinut olla myös 1998, jolloin hän toi Naganon olympialaisista kolme mitalia. Nyt tartutaan kuitenkin vuoteen 1997, jolloin Jani Tanskanen voitti voimistelun MM-kultaa rekillä. Se on suomalaisille aika harvinaista herkkua ja täytyy myös muitaa, että voimistelu on todella globaali laji yhtään hiihtoa väheksymättä. Myllylän vuoden 1997 valinta pääseekin listalla yhdeksännelle sijalle.
8)Satu Mäkelä-Nummela, 2008
Suomen ainoan kultamitalin vuoden 2008 olympialaisista tuonut Satu Mäkelä-Nummela oli valinta myös Vuoden urheilijaksi. Selvähän se, mutta kun trap-ammunnan harrastajat lasketaan maailmassa muutamissa sadoissa, ei valinta välttämättä osunut ihan nappiin. Palkinnon olisi voinut antaa myös esimerkiksi olympiapronssia keihäässä voittaneelle Tero Pitkämäelle, tai EM-kultaa- ja hopeaa sekä MM-pronssia uinnissa samana vuonna voittaneelle Hanna-Maria Seppälälle.
7) Voitto Hellsten, 1955
”Ruotsin tappaja” Voitto Hellstenin valinnan vuonna 1955 voi nostaa esille, sillä ainoa oikea meriitti kyseiseltä vuodelta on Hellstenin Suomen mestaruus 200 metrin juoksusta. 1956 hän voitti 400 metrillä olympiapronssia ja 1954 EM-hopeaa sekä pronssia. Vuoden 1955 näytöillä ei periaatteessa olisi asiaa Vuoden urheilijaksi, mutta parempien vaihtoehtojen puuttuessa vanhat näytöt varmasti painoivat valinnassa.
6) Juha Kankkunen, 1993
Juha Kankkunen voitti neljännen rallin maailmanmestaruutensa vuonna 1993 ja silloin oli aika myös Vuoden urheilija- valinnan. Se on kuitenkin pakko kyseenalaistaa, sillä samaan aikaan muuan Teemu Selänne takoi ennätyksiä rikki NHL:ssä ja teki jääkiekkohistoriaa henkilökohtaisella tasolla. Toki neljäs rallin maailmanmestaruus on kova juttu, mutta eihän Tommi Mäkinenkään ikinä pokannut Vuoden urheilija- palkintoa, vaikka voitti myös neljä MM-titteliä.
5) Jukka Keskisalo, 2006
Jukka Keskisalon ”jackpot-juoksu” osui Göteborgin EM-kisoihin vuonna 2006, kun hän nappasi yllätyskultaa 3000 metrin estejuoksussa. Voitto toi valinnan myös Vuoden urheilijaksi, joka on pakko nostaa listalle. Keskisalon haastaja oli jo kolmannen kerran Vuoden urheilija- valinnassa toiseksi jäänyt Tanja Poutiainen, joka voitti samana vuonna suurpujottelun olympiahopeaa. Eri arvokisoja ja lajeja on toki vaikea arvottaa, mutta joissain papereissa Poutiainen on tai oli varmasti Keskisalon edellä. Se myös painaa, että EM-kultajuoksun ajalla jäätiin aika kauas maailman kärjestä.
4) Arsi Harju, 2000
Arsi Harju nappasi hieman yllättäen olympiakultaa kuulantyönnössä Sydneyssä 2000 ja oli myös Vuoden urheilija samana vuonna. Tulos oli 21,29, joka toki on ihan miehekäs pukkaus, mutta silti kaukana maailman kärjestä. Sauma oli tietysti erinomainen, sillä melko harvoin noin ”lyhyellä” kaarella on kuulantyönnössä arvokisavoittoja otettu. Se ei kuitenkaan ole syy miksi Harju on mukana listalla, vaan se, että Hanno Möttölä pelasi samana vuonna ensimmäiset NBA-ottelunsa. Lajeja on vaikea verrata, mutta koripallo on kuitenkin maailman toiseksi harrastetuin urheilulaji ja NBA sen ykkösareena. Oympiakulta on toki aina olympiakulta, mutta ehkä vuonna 2000 valinta olisi voinut mennä Möttölälle, joka olisi sinänsä ollut ainutkertaista, sillä Möttölä ei periaatteessa voittanut mitään. Saavutus on kuitenkin todella kova.
3) Tero Pitkämäki, 2007
Suomen keihäsässä Tero Pitkämäki nappasi kauan hamuamansa MM-kullan viimein vuonna 2007 ja samalla tuli valinta Vuoden urheilijaksi. Toki keihään MM-kulta on iso juttu, mutta kun samana vuonna Kimi Räikkönen juhli formuloiden maailmanmestaruutta ja melko dramaattistenkin vaiheiden jälkeen, niin tiedä sitten kumpaa pitäisi arvostaa enemmän.
Ja jos haluaa vielä kaivaa lisää, mitä me emme tee, niin samana vuonna myös Teemu Selänne huipensi uransa voittamalla ensimmäisen Stanley Cupinsa ja oli erinomaisessa vedossa kaikin puolin.
2) Marjo Matikainen-Kallström, 1986
Marjo ”Havuja perkele!” Matikainen-Kallström on voittanut Vuoden urheilija- palkinnon kolmesti, vuosina 1986,1987 ja 1989. Kaikki kunnia Matikainen-Kallströmille hienosta urasta ja useista arvokisamitaleista, mutta kyllä vuoden 1986 valinta pitää tarkastella. Vuosina 1987 ja 1989 Matikainen-Kallström juhli MM-kisoissa, mutta 1986 hän voitti vain maailmancupin. Koska vuoden urheiljoita on valittu maailmancupin voiton perusteella? Vuosi 1988 oli varmasti näyttöjen perusteella (Olympiakulta ja kaksi pronssia) Matikainen-Kallströmin paras, mutta toisaalta silloin erästä Matti Nykästä oli aika vaikea sivuuttaa valinnoissa. Vuoden 1986 valinta on kuitenkin pakko nostaa listalle.
1) Päivi Alafrantti, 1990
Listan ykkössijasta ei ole mitään epäselvyyttä, sillä Päivi Alafrantin valinta vuoden urheilijaksi vuonna 1990 on aivan käsittämätön ja jopa kaikkien aikojen floppaus valitsijakomitealta. Alafrantti toki voitti naisten keihään EM-kultaa Splitissä, mutta kun samana vuonna Jari Kurri voitti viidettä kertaa Stanley Cupin, ei valintaa voi kuin ihmetellä. Kurri teki jotain ainutlaatuista, johon tuskin yksikään pelaaja tulee enää ikinä pystymään. Suorituksen arvoa nostaa myös se, että vuonna 1990 Jari Kurri oli Edmonton Oilersin ”päällikkö” ja todella suuressa roolissa, kun aiempien vuosien tutkapari Wayne Gretzky oli myyty Los Angelesiin.