Töissä ja koulussa vuonna 2050 – tältä se näyttää?

– Sellaisia ovat esimerkiksi pankki- ja matkatoimistovirkailijat, toimistoapulaiset sekä teollisuussektorilla kaikki automatisoinnin avulla korvattavat tehtävät. Toisaalta matkatoimistovirkailijoista voi tulla elämyskonsultteja tai virtuaalimatkapalveluiden tarjoajia.

– Raskas fyysinen työ helpottuu robotisaation myötä – ei kuitenkaan aina robotin korvaamana, vaan ihmisen ja robotin symbioosissa eli kyberyhteistyössä, Heinonen sanoo.

Uusia ammatteja syntyy palvelusektorille, kuten terveydenhuoltoon ja matkailuun.

– Rakennusalalla "slow designerit" suunnittelevat rakennuksia, asuntoja ja yhdyskuntarakennetta hitaan elämän mahdollistavaksi. Vertikaaliviljelyn suunnittelijat ja kouluttajat kytkevät vihreää infrastruktuuria talojen sisä- ja ulkoseiniin tavoitteena säästää energiaa ja luoda esteettistä miljöötä sekä terveysvaikutteisia ratkaisuja. Kaupunkiviljelijä on suosittu ammatti.

– Tietokonealakin työllistää ihmisiä enenevissä määrin, sillä tietotekniikkaa hyödyntäviä koneita ja laitteita täytyy ohjelmoida. Ihmisen ja koneen käyttöliittymien hallinnoijat, kyberinsinöörit, geeniteknikot ja synteettisen biologian asiantuntijat yleistyvät.

Myös peliteollisuus on vahvassa kasvussa.

– Uutta kysyntää syntyy niin sanotuille serious game -sovelluksille, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on muu kuin puhdas viihde. Myös 3D-tulostimien valmistajat ja liisaajat sekä robottien huoltajat ovat nosteessa.

– Tunnelmainsinöörit rakentavat erilaisia äänimaailmakäytäviä julkisiin tiloihin ja koteihin. Luontoammatteja syntyy erilaisina hybrideinä, esimerkiksi luonto-oppaan ja papin tai palomiehen yhdistelmänä.

Myös vanhoja ammatteja voi tulla takaisin.

– Esimerkiksi kansanparantamiseen liittyen kupparit tai rohdoskasviasiantuntijat, Heinonen mainitsee.

Kuvituskuva.Colourbox.com

Diginatiivit rakentavat menestystarinoita

Eniten ihmisiä työllistyy vuonna 2050 koulutukseen, insinööreiksi, lainopillisiin tehtäviin ja hoivapalveluihin.

– Kysyntää on erityisesti ammateista, jotka suuntautuvat polttavien yhteiskunnallisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen: rakennetun ympäristön ja asuntojen ekosaneeraus, uusiutuvan energian ratkaisut, terveydenhoito, puhtaan ruoan ja luomun tuotanto, puutarhanhoito ja sisustaminen, kouluttaminen, isojen kokonaisuuksien asiantuntijat… Myös turva- ja vartiointialalle syntyy työpaikkoja.

Keksitäänkö Suomessa uutta Nokiaa?

– Suomalaiset ovat hyviä miettimään ratkaisuja, väsäämään koneita ja keksimään uutta. Maamme on maailman kärkeä yllättävän monella tekniikan sektorilla, esimerkkinä hissit, paperikoneet, Vaisalan luotaimet, loistoristeilijät, metsäkoneet, elektroniikka ja cleantech eli ekotehokkuutta lisäävät, resurssien käyttöä minimoivat ja liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia ehkäisevät tai vähentävät tuotteet. Odotettavissa on, että Suomessa syntyy aivan uusia teknillisiä keksintöjä, joilla tulee olemaan merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia.

Uusia keksintöjä ei kuitenkaan aina osata viedä pidemmälle ja markkinoida tehokkaasti.

– Apuun tulevat sosiaalisessa mediassa toimivat diginatiivit eli 1980-luvun jälkeen syntyneet kansalaiset. Heidän avullaan Suomesta nousee kansainväliseen imuun useampiakin menestystarinoita, jotka voisivat syntyä vaikka pelialan ja hoivatyön yhdistelmästä, arktisen osaamisen konseptihallinnasta tai koulutusviennin läpimurrosta, Heinonen miettii.

Kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten yhteiskuntavastuuseen.

– Yritykset, jotka hoitavat yhteiskuntavastuunsa esimerkillisesti, tulevat menestymään – suurelta osin sosiaalisen median avulla. Myönteisiksi edelläkävijöiksi muodostuvat tulonsa esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen suuntaavat optiomiljonäärit.

Aktiivisia eläkeläisiä värvätään töihin

Työn, vapaa-ajan ja loman rajat ovat vuonna 2050 häilyvämmät. Työajan sijaan tarkkaillaan työn tuloksia ja suoritusten laatua.

– Paikkariippumattomissa töissä työ tehdään monessa paikassa ja työntekijän yksityiselämän kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Työ rakentuu yhä enemmän henkilökohtaisten harrastusten ja mieltymysten pohjalle. Työn merkityksestä tulee pelkkää ansaintaa tärkeämpää. Kun työ koetaan mielekkääksi, se on yhtä juhlaa.

Työpäivän pituus riippuu muun muassa siitä, kuinka nopeasti nousevien talouksien palkkataso nousee.

– Suomen kannalta olisi hyödyllistä, jos esimerkiksi Kiinan ja Intian palkkataso nousisi nopeasti. Se parantaisi suomalaisten työntekijöiden palkkakilpailukykyä ja toisi lisää työpaikkoja Suomeen. Tuottavuuden kasvun myötä työaikaa olisi mahdollista lyhentää ja lomia pidentää, Heinonen sanoo.

Eläkkeelle jäädään yleisesti ottaen myöhemmin.

– Se johtuu eliniän pitenemisestä, terveyden paranemisesta sekä työtehtävien kevenemisestä monien raskaiden rutiinitehtävien siirtyessä roboteille.

– Eläkeiän pidentäminen ei silti onnistu ilman monenlaisia räätälöityjä kannusteita ja porkkanoita. Työelämässä loppuun palaneita työntekijöitä tulisi myös päästää eläkkeelle eikä pitää pullonkauloina nuorten työllistymisen tulppana. Toimintakykyisiä, aktiivisia eläkeläisiä voidaan puolestaan värvätä takaisin työelämään, Heinonen sanoo.

Kuvat: Colourbox.com

Älyrobotit osa tulevaisuutta? Katso video!

Mitä muuta tulevaisuuteemme kuuluu? Ehkäpä professori Pentti Haikosen kehittelemiä älyrobotteja! Katso Haikosen kiehtova haastattelu, jossa hän esittelee muun muassa joitain tietoisuuden ominaisuuksia jo omaavia robotteja.

27:03