Britannia ja EU ovat päässet yhteisymmärrykseen ensimmäisen vaiheen Brexit-neuvotteluehdoista ja juridiset neuvottelut voivat alkaa. Keskeisiä kysymyksiä olivat kansalaisten oikeudet unionissa ja Britanniassa, Pohjois-Irlannin raja sekä raha-asiat. Seuraavaksi aletaan neuvotella siirtymäajasta sekä vapaakaupan ehdoista.
Britannian ja EU:n väliset Brexit-neuvottelut ovat nyt päässeet ensimmäisestä kapeikostaan läpi, ja nyt päästään vaiheeseen kaksi. Alustavasti on jo hahmoteltu sitä, miltä kaupankäynti Britannian kanssa tulevaisuudessa näyttää - ja tulos voi muistuttaa esimerkiksi EU:n ja Kanadan välistä kauppasopimusta. Sen päälle rakennetaan mm. turvallisuussopimukset.
− Se olisi sitten puhtaasti vapaakauppasopimus. Sehän riippuu siitä sisällöstä, mutta kyllä minä uskon, että siihen tulee niitä muitankin elementtejä kuten turvallisuus, mutta tärkeintä on odottaa se Britannian oma neuvottelupositio, totesi pääministeri Juha Sipilä Brysselissä.
Tähän asti Britannialta on kuultu lähinnä, mitä se ei halua. Tarkemmat kannat briteiltä odotetaan maaliskuussa.
Maahanmuuttokriisi tuntuu yhä
Vaikka maahanmuuttokriisi ei ole enää akuutti, sen seuraukset tuntuvat unionissa hyvin konkreettisesti tämänkin kokouksen aikana. Maahanmuutto oli yksi brittien ei-äänestyksen keskeisistä syistä. Itä-Euroopan maat mittelevät jatkuvasti voimiaan EU:n maahanmuuttolinjausten kanssa, ja se on yhtenäisyydelle vaarallista.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk joutui loppupuheenvuorossaankin selittelemään alkuviikon maahanmuuttokommenttejaan, jotka ovat herättäneet närää jopa monissa komissaareissa. Tusk totesi päätöspuheenvuorossaan, että vain kaksi prosenttia Kreikkaan tulleista pakolaisista saatiin siirrettyä EU:n sisällä, joten rehelliseen keskusteluun aiheesta on syytä.