Kristiinankaupungissa kaadettiin tänään Suomen korkein savupiippu, peräti 153-metrinen maamerkki, joka on hallinnut kaupunkikuvaa 1970-luvun alusta lähtien.
Piipunkaatajaisilla haluttiin osoittaa, että energia-alalla otetaan ilmastonmuutos tosissaan: kivihiilellä ja öljyllä toiminut lauhdevoimala saa väistyä uusien energiaratkaisujen tieltä.
Mutta miten piippu kaadetaan ilman että se hajoaa ympäriinsä? ”Purku-guruksi” tiedotustilaisuudessa kehuttu Petri Kuusisto on purkutoimista vastaavan Delete Demolitionin projektijohtaja. Hän kertoo, että koulukuntia on kaksi.
– Toinen koulukunta lähtee siitä, että piipun juuri vasaroidaan koneellisesti rikki eli tehdään lovi siihen ja sitten piippu kaadetaan niin kuin puu, selvittää mies.
Kansankielellä puhutaan ”piikkaamisesta”. Toinen koulukunta suosii räjäyttämistä.
– Lopputulos on sama, toinen vain tehdään räjäyttämällä ja toinen koneellisesti, kuvailee Kuusisto.
Räjäyttäminen turvallisempaa?
Kuusisto itse on piikkauksen eli ei-räjäyttämisen kannattaja.
– Olen kaatanut sillä systeemillä kymmenkunta piippua. Siinä on mukana tiilipiippuja, rautapiippuja, betonipiippuja, joista korkein on ollut 120metrinen, kertoo Kuusisto.
