Toimittajalegendan raju paljastus: Viinanhimo voitti, lapsi jäi heitteille

Alkoholismi on salakavala sairaus.

"Se on tauti, jolle ei voi mitään, ennen kuin… Se on pakkomielle, joka valtaa sielun ja sydämen, se on liikkeelle paneva voima, alkoholia on pakko saada, koska muuten ei mieli rauhoitu, ei ruumis rentoudu."

Alkoholisti ei kestä kurjia ja murheellisia päiviä, mutta ei myöskään menestymistä, iloa tai onnea.

– En aivan heti tajunnut, miten syvälle olin mennyt. Toukokuun puolivälissä vuonna 1987 koin lopullisen pohjakosketuksen, sanoo Päivi Istala MTV3.fille.

"Ahdistuin, alkoholisoiduin, jouduin psykoosiin ja Hesperiaan. Se oli syöksykierre tuntemattomaan. Se oli myös välttämätön tervehtymisen alku. Siitä löytyi pohja, jota alemmas en tahtonut mennä."

Himo alkoholiin oli niin vahva, että eräänä päivänä se voiton jopa pienestä tyttärestä.

"Vappuna oli 4 päivää vapaata, ne menivät humussa ja sumussa. Anna oli Mummilla, onneksi. Häivyin keskiviikkoiltapäivänä töitten jälkeen kapakkaan ja jäin sille tielleni kolmeksi päiväksi. En tullut kotiin, en mennyt töihin, en ilmoittanut mitään kellekään. Join. Jätin lapseni heitteille. Jätin Mummin epätoivoon. Tämän pohjalle vajoamisen jälkeen voin allekirjoittaa ehkä kummalliselta kuulostavan todistuksen: vaikka läheiset ovat huolesta epätoivoisia, kaikkein epätoivoisin on se, joka juo."

"Kolmannen päivän iltana naapurin rouva sai minut kiinni yhdestä Kallion kapakasta. Hän oli pitänyt huolta Annasta, ollut yhteydessä niin Mummiin kuin työpaikallenikin. Ensimmäinen kysymykseni koski Annaa, toinen Mummia, kolmas työpaikkaa. Ehkä se sitten oli elämän järjestys. Tulin kotiin. Jotain oli tapahduttava."

Salaisuuksia neljän seinän sisällä

Päivi Istala sanoo, että alkoholismi on suomalaisten kansantauti numero ykkönen.

– Lukiessani lehdistä perhetragedioista tulen surulliseksi oman kokemukseni pohjalta. Kaikista hirveimpiä juttuja en halua enää edes lukea. Kukaan meistä ei voi tietää, mitä perheissä oikeasti tapahtuu neljän seinän sisällä. Sen tietävät vain he itse.Yksikään naapuri tai ulkopuolinen ei voi siis kutsua yhtäkään perhettä hyväksi tai onnelliseksi perheeksi.

(MTV3–KIKKA ISOVIITA)