Töihin tarvittaessa -työläinen joutuu irtisanomaan itsensä – ja tämä siitä seuraa

Palvelualojen ammattiliiton jäsenkyselyn mukaan joka neljännellä osa-aikaisella työntekijällä ei ole määriteltynä minkäänlaisia keskimääräisiä viikkotyötunteja.

– Nollatyösopimuksella olevista 52 prosenttia haluaisi tehdä työtä kokoaikaisesti. Jäsenkyselyn mukaan joka kolmannella nollatyösopimuksella olevista on melko suuria tai vakavia taloudellisia ongelmia, sanoo neuvottelupäällikkö Annika Rönni-Sällinen PAM-liitosta.

Työnantajalla ei ole lain mukaan velvollisuutta irtisanoa töihin tarvittaessa -työntekijää, vaikka hänelle ei olisikaan tunteja tarjolla. PAMin mukaan on yleistä, että työntekijä joutuu tällöin itse irtisanoutumaan. Tämä taas vaikeuttaa työttömyysturvan saamista.

– Mikäli sitä työtä on säännöllisesti tehty, niin kyllä siitä silloin korvaukseton kolmen kuukauden määräaika melko todennäköisesti seuraa, sanoo Uudenmaan te-toimiston palvelupäällikkö Ari Sormunen.

"Sosiaaliturva pitäisi olla sama kaikille"

Tutkijan mukaan lainsäädäntö on tältä osin epäonnistunut.

– Epävarmuus ja väliinputoaminen työsuhteen vuoksi on erittäin ongelmallista, etenkin, kun yhteiskunnan hyväosaisten puolelta jatkuvasti painotetaan, että kaikenlaista ja lyhyenkin aikaa kestäviä pätkätyösuhteita ja silpputyötä pitäisi ottaa vastaan. Tämän vuoksi tarvittaessa työhön kutsuttavien asemaa pitäisi parantaa, saattamalla heidät sosiaaliturvan osalta samaan asemaan kuin muutkin palkkatyötä tekevät, sanoo erikoistutkija Liisa Lähteenmäki Turun yliopistosta.

Näkemys on hyväksytty myös laajemmin. Nollatyösopimuksia on käsitelty kolmikantaisessa työryhmässä, jonka loppuraporttiin työryhmän puheenjohtaja kirjautti muun muassa näin:

"Työttömyysturvaetuuksien maksamiselle asetettava karenssiaika voi nollatyösopimuksen perusteella työskentelevälle työntekijälle olla joissain tilanteissa kohtuuton. Karenssi asetetaan lähtökohtaisesti silloinkin, kun työntekijä päättää nollatyösopimukseen perustuvan työsuhteen, vaikka työnantaja ei ole tarjonnut työtä pitkään aikaan."

Tosin korjausten osalta työryhmä jäi erimieliseksi. Työministeriöstä muistutetaan, että korvauksettomuus ei ole itsestäänselvyys.

– Jos työntekijä saa muuta työtä ja irtisanoutuu nollatyösuhteesta, te-toimisto arvioi, kumpi työ tarjoaa paremmat myöhemmät työllistymismahdollisuudet. Jos se on uusi "muu työ", nollatyösuhteen päättämisestä ei seuraa työttömyysetuuden menettämistä, sanoo vanhempi hallitussihteeri Timo Meling.

Irtisanoutumisen lisäksi ilmiönä pidetään myös sitä, että työsuhteeseen jäädään "roikkumaan".

– Roikkumisessa ei liene järkeä, erityisesti jos työllä pitäisi saada ensisijainen toimeentulo. Jossain tapauksissa saatetaan tehdä useampaa työtä ja siten kärsivällisyys tuntien odottelussa saattaa olla hieman pidempi, sanoo PAM-liiton yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto.