Tilanne ja vastuut vuokra-asuntomarkkinoilla

Suomen Vuokranantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Antti Arjanne painottaa, että ajat ovat muuttuneet. Mikä hyvänsä ei enää kelpaa.

- Vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat selkeästi kohdanneet, ei ole enää selvää pulaa vuokra-asunnoista vaan vuokra-asuntoja löytyy kysyntää vastaan. Hyvissä keskusta-asunnoissa vuokrien hinnat ovat jatkaneet lievää nousua, mutta reunoilla ja huonompien asuntojen kohdalla ne. Markkinatalous siis toimii. Vuokralainen voi valita sellaisen asunnon, mikä hänelle parhaiten sopii. Jos hän haluaa oikein itseään miellyttävän asunnon, hänen pitää myös maksaa siitä.

Arjanteen mukaan kysyntää on eniten sellaisista vuokra-asunnoista, joihin kulkemiseen ei tarvitse käyttää julkisia kulkuvälineitä, vaan joihin pääsee kävelemällä. Kysyntää on myös aivan metro- ja rautatieasemien lähellä olevista asunnoista.

- Jos elämä on vakiintumaton, vuokra-asunto on lähes aina taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto. Siinä ovi tavallaan pysy avoimena, kun on helppo vaihtaa toisenlaisiin ratkaisuihin. On myös paljon ihmisiä, joiden arvovalinta osuu mieluummin nättiin kesämökkiin tai matkailuun kuin asuntosäästäjäksi ryhtymiseen.

Jotta vuokra-asunto olisi vuokranantajan kannalta järkevä sijoitusvaihtoehto, tarvitaan kohtuullista ammattitaitoa.

- Vuokra-asunto pitää laittaa sellaiseen kuntoon, että se on haluttava. Saniteetti- ja keittiötilojen tulee olla mukavia ja haluttavia, Arjanne painottaa.

Jos asuntoa vuokraa paneutumatta kunnolla asiaan, voitto jää 3 - 3,5 prosentin tasolle. Jos taas hankkii sellaisen asunnon, johon itsekin muuttais,i on mahdollista päästä 6 prosentin voittoon ja yksittäistapauksissa korkeampaankin.

- Luvuthan eivät oli erityisen korkeita. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että ne ovat varsin turvallisia eivätkä myöskään suuremmin laske, niin moneen kilpailevaan sijoitusmuotoon nähden ne ovat kilpailukykyisiä.

Vakuudet

Vuokranantajan ja vuokralaisen välejä hiertävät usein vakuuskysymykset. Lähtökohta on se, että vuokranantaja ja vuokralainen voivat molemmat vaatia vakuuden asettamista sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Useimmiten kuitenkin vuokralainen asettaa vakuuden, joka vastaa 3 kuukauden vuokraa. Vakuuden muoto on osapuolten päätettävissä.

- Itse asiassa vakuus on vapaasti sovittavissa. Se voi olla sopimusvakuus tai jonkinlainen takaus. Se voi olla talletus tai sen voi maksaa ihan käteisenä rahana vuokranantajalle, valottaa Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Marina Furuhjelm.

Vuokranantajan pitää säilyttää vakuutta turvallisesti koko vuokrasopimuksen ajan. Hän ei saa käyttää sitä enempää omien sopimusvelvoitteidensa kuin muidenkaan velvoitteiden täyttämiseksi.

Vakuus on palautettava vuokralaiselle viipymättä vuokrasuhteen päätyttyä. Vuokranantaja voi kuitenkin käyttää vakuutta, jos vuokralaisella on vuokria maksamatta, tai jos huoneistoa on huonon hoidon takia remontoitava. Normaalille kulumiselle ei ole kuitenkaan yksiselitteistä määritelmää.

- Tuomionistuimethan ovat ottaneet jonkinlaista kantaa siihen, että esimerkiksi kissan raapimat tapetit eivät ole normaalia kulumista. Siihen vuokranantaja voi vakuutta käyttää. Normaali likaantuminen ja vastaavanlaiset olosuhteet eivät siihen oikeuta. Asiaa pitääkin arvioida kokonaisuudessa - esimerkiksi sitä, kuinka pitkään vuokrasopimus on ollut voimassa. Kymmenen vuoden vuokrasopimuksen aikana asunto kuluu paljon enemmän vuoden asumisessa.

Vuokralainen ei saa jättää viimeisien kuukausien vuokria maksamatta vakuuteen vedoten, Furuhjelm painottaa.

- On syytä muistaa se, että vakuus on asetettu juuri sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Vuokralainen ei siis saa kuitata sitä viimeisestä vuokrasta. Oikea tapa edetä on se, että vuokranantaja suorittaa välittömästi sopimuksen päättyessä huoneistossa tarkastuskäynnin huoneistossa ja ilmoittaa sen jälkeen kirjallisesti vuokralaiselle, jos tulee käyttämään vakuutta - ja minkä takia. Mikäli vuokralainen haluaa tätä vastustaa, hän voi viedä asian tuomioistuimeen.