Tietoviisas Keijo Virtamo hämmästytti jo 1960-luvulla – täyttää nyt 100 vuotta ja paljastaa pitkän ikänsä salat – "Olen kiinnostunut erilaisista asioista"

Musiikkia ja urheilua, tai urheilua ja musiikkia, ihan miten päin vain. Ne ovat elämänalueet, joissa tietoviisaana ensyklopedistina kunnostautunut Keijo Virtamo on ollut omimmillaan.

Hänestä tuli 1960-luvulla pienoinen televisiojulkkis, kun hätkähdyttävän tietomäärän omaksunut mies kisasi menestyksekkäästi Mainos-TV:n suosituissa Tupla tai kuitti- ja Naapurivisa-ohjelmissa.

– Olen kiinnostunut erilaisista asioista. Minulla on utelias elämänasenne, Virtamo kuvailee.

Pasifistina muun muassa maineikkaassa Ässärykmentissä sotaa kokenut Virtamo pestattiin 1940-luvun lopussa lennosta kustannusyhtiö Otavalle, jolla oli tulevalle filosofian maisterille käyttöä tietokirjallisuuden tarpeisiin.

– Täydensin sotien jälkeen opintojani Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa. Opintojen lomassa menin kysymään Otavasta, olisiko töitä. Professori L. Arvi Poijärvi iski eteeni sottaisen pinon papereita ja neuvoi, että "korjaa tuosta".

O Sole Mio soi sanatarkasti

Virtamon piipahdukseksi uumoilema Otava-pesti venyi käytännössä lähes puolen vuosisadan mittaiseksi työpalvelukseksi.

– Tein Otavassa paljon yleistarkistusta. Jouduin jo työni takia lukemaan paljon. Kun yhtiö siirtyi tietokoneiden käyttöön, jätin hommat. Olin tottunut kirjoittamaan käsin.

Musiikkimieltymyksestään hän kiittelee äitiään.

– Äitini opetti minulle kauniita lauluja. Liityin nuorena Keravan sekakuoroon, jossa soitin vaskipuhallinta B-kornettia.

Yhtäkkiä hän alkaa hyräillä O Sole Mio -laulua. Ikivihreä serenadi saa siivikseen sanat, kun Virtamo antaa tenoriäänensä soida.

– Sukujuhlissa on tullut esiinnyttyä, hän hymyilee.

Urheilukärpänen puraisi nuorukaista 1930-luvun alussa. Suomi oli hanneskolehmaisineen, paavonurmineen ja villeritoloineen kunnostautunut yleisurheílun menestyksekkäänä suurvaltana.

– Pystytin Keravan korkeimmalle kukkulalle Aurinkomäelle korkeus- ja seiväshyppytelineet. Voitin sitten alle 15-vuotiaiden poikien Länsi-Uudenmaan piirinmestaruuden yleisurheilun kolmiottelussa. Sen ratkaisi korkeustulos, kun hyppäsin 155 senttiä ja toiseksi sijoittunut 130 senttiä.

Punttiharrastus iski pyöräillessä

Urheilullinen Virtamo kiinnostui myöhemmin painon- ja voimanostosta.

– Pyöräilin Otavalta töistä kotiin Keravalle ja näin, kun miehet nostivat pihassa puntteja. Innostuin lajista niin, että sain nostettua suorille käsille 90 kiloa ja penkkipunnerruksessa 110 kiloa. Maastavedossa nousi 53-vuotiaana 208 kiloa.

– Voimaharjoittelun ansiosta selkä vahvistui, hän lisää.

Virtamon pitkän iän sokkeli on terveellinen elämäntapa. Tupakka ja alkoholi eivät ole kiinnostaneet.

– Tervehenkistä elämää. Olen myös hiihtänyt paljon, Virtamo sanoo.

"Paljon on maailma muuttunut"

Myönteinen elämänasenne on ensi kädessä siivittänyt Virtamon kunnioitettavalle, vuosisadan mittaiselle retkelle.

– Paljon on maailma elinaikanani muuttunut, hyväntuulinen herrasmies puntaroi.

Keijo Kalervo Virtamo

– Tietokirjailija, television ja radion tietovisailija.

– Syntynyt Akaassa 7. elokuuta 1919.

– Asuu Helsingissä.

– Leski, kolme lasta, neljä lastenlasta.

– Filosofian maisteri 1953, opiskeli Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa germaanista filologiaa, estetiikkaa ja musiikkitiedettä.

– Työskenteli kustannusyhtiö Otavassa 48 vuotta, toimittanut ensyklopedistina lukuisia tietokirjoja.

– Palveli toisessa maailmansodassa Ässärykmentissä ja Äänisen rannikkoprikaatissa.

– Tuli tiedotusvälineistä tutuksi muun muassa radion Viisasten kerho -ohjelmasta ja televisio-ohjelmista Tupla tai kuitti, Naapurivisa ja Arpa on heitetty.

– Ei vietä merkkipäiväänsä.


Lue myös:

    Uusimmat