Tiesitkö tätä? Näin paljon nykynaisella ja 1700-luvun esiäidillä on yhteistä

Luulitko, että Ruotsin vallan aikaan mentiin nuorena naimisiin, saatiin liuta lapsia ja vietettiin tiukan rajoittunutta sukupuolielämää? Nykyajan naisella ja hänen 1700-luvulla eläneellä esiäidillään onkin yllättävän paljon yhteistä.

Toisin kuin yleensä ajatellaan, 1700-luvun keskiverto morsian ei suinkaan ollut mikään tyttönen. Naimisiin mentiin keskimäärin kolmekymppisinä, ja alle 20-vuotiaat vaimot olivat harvinaisuus, Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen paljastaa. Avioitumisikä aleni vasta 1800-luvun myötä.

– Maalaisnaiset olivat usein vuosia piikoina ennen avioitumista, ja miehet vastaavasti renkeinä. Niin kerättiin varallisuutta ennen naimisiinmenoa, hän kuvailee kovin tutun kuuloista käytäntöä.

– Yläluokan naiset menivät toki naimisiin nuorempina, noin 20–25-vuotiaina, mutta he edustavat vain noin promillea väestöstä.

Usein kuvitellaan, että tuohon aikaan naiset kasvattivat suurperheitä, ja lapsia roikkui aina liuta helmoissa. Vainio-Korhonen arvelee, että tosiasiassa keskimääräinen lapsiluku on ollut noin viisi, joka ei olosuhteet huomioiden kuulosta kovin korkealta.

Keskimäärin kaksi lasta

– Kun ensisynnyttäjä on ollut kolmekymppinen, ei siinä kovin montaa hedelmällistä vuotta ole aina ollut. Sitä paitsi, käytännössä naisilla on ollut hoidettavinaan noin kaksi lasta, kuten usein nykyäänkin, hän toteaa.

Syy siihen on korkea imeväiskuolleisuus.

– Suurperheet ovat vasta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ilmiö, joka liittyy siihen että yleinen terveys koheni, lapset jäivät useammin henkiin ja rokotukset alkoivat.

Myöskään seksuaalikäyttäytyminen ei 1700-luvulla ollut yhtä tiukan moraalisesti säädeltyä kuin myöhemmin 1800-luvulla.

– Se, että seksiä olisi harjoitettu vain avioliitossa, on myytti. Syntyi myös avioliiton ulkopuolisia lapsia, ja usein oltiin jo raskaana silloin, kun mentiin naimisiin.

Naisen paikka oli tuolloin vielä kotona, mutta poikkeuksiakin oli. Todellisia modernin naisen esikuvia olivat kätilöiksi kouluttautuneet naiset, jotka lienevät ensimmäisiä suomalaisia uraäitejä. Näiden kolmekymppisten, synnyttäneiden porvarisnaisten lapset jäivät kotiin odottamaan, kun äiti suuntasi Tukholmaan opiskelemaan ammattitutkintoaan.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat