Luulitko, että Ruotsin vallan aikaan mentiin nuorena naimisiin, saatiin liuta lapsia ja vietettiin tiukan rajoittunutta sukupuolielämää? Nykyajan naisella ja hänen 1700-luvulla eläneellä esiäidillään onkin yllättävän paljon yhteistä.
Toisin kuin yleensä ajatellaan, 1700-luvun keskiverto morsian ei suinkaan ollut mikään tyttönen. Naimisiin mentiin keskimäärin kolmekymppisinä, ja alle 20-vuotiaat vaimot olivat harvinaisuus, Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen paljastaa. Avioitumisikä aleni vasta 1800-luvun myötä.
– Maalaisnaiset olivat usein vuosia piikoina ennen avioitumista, ja miehet vastaavasti renkeinä. Niin kerättiin varallisuutta ennen naimisiinmenoa, hän kuvailee kovin tutun kuuloista käytäntöä.
– Yläluokan naiset menivät toki naimisiin nuorempina, noin 20–25-vuotiaina, mutta he edustavat vain noin promillea väestöstä.
Usein kuvitellaan, että tuohon aikaan naiset kasvattivat suurperheitä, ja lapsia roikkui aina liuta helmoissa. Vainio-Korhonen arvelee, että tosiasiassa keskimääräinen lapsiluku on ollut noin viisi, joka ei olosuhteet huomioiden kuulosta kovin korkealta.
