Terveydestään huolehtivat ihmiset ovat innostuneet pakurikäävästä, joka kasvaa luonnonvaraisena koko Suomessa.

– Pakurikääpää kasvaa koko maassa, mutta erityisesti Pohjois-Suomessa. Olemme huomanneet, että pohjoisen kääpä on tiiviimpää kuin etelän, joten se on myös ravitsemuksellisesti laadukkaampaa. Niitä voi verrata keskenään samalla tavoin kuin vaikkapa pensasmustikkaa ja metsämustikkaa, kertoo joulukuussa ilmestyvän Pakurikääpä-kirjan kirjoittaja Jaakko Halmetoja Petäjän Voimasta.

Halmetoja suosittelee, että pakurikääpää myydään pääasiassa tuttaville, sillä yrityksillä on usein omat alihankkijansa, joille on annettu tarkat laatukriteerit ja jotka pystyvät tarjoamaan suuria määriä kerralla.

– Meille tulee paljon tarjouksia pienistä, muutaman kilon pakurieristä. Sitä voi tarjota toki luontoyrittäjäverkostoille esimerkiksi netissä, mutta itse tarjoaisin poimittua kääpää lähinnä ystäville ja tuttaville, Halmetoja kommentoi.

Jatkojalostetun pakurikäävän kilohinta pyörii tällä hetkellä noin 100-150 euron kilohinnoissa, yksityishenkilöt saattavat myydä kääpää suoraan toisilleen 50-80 euron kilohintaan.

– Aikaisemmin yritykset maksoivat sisään ostamastaan pakurista jopa 70 euroa kilolta, mutta nyt sekä kysyntä että tarjonta on kasvanut, joten myös kilohinta on tippunut.

Pakurikääpää teeksi tai uutteeksi

Suurin ja oikeastaan ainoa virhe, jonka kerääjä voi tehdä on jättää kääpä kosteaksi kuivattamisen yhteydessä. Se tulee kuivattaa kunnolla saunassa, auringossa, kasvikuivurissa tai uunissa, jonka jälkeen se säilyykin sellaisenaan vuosia.

– Moni luulee kuivattaneensa pakurin kunnolla, kun kosteusprosentti on pinnalla noin 7–10 prosenttia ja kääpä tuntuu käsin kuivalta. Sisällä on kuitenkin vielä usein paljon kosteutta ja tässä vaiheessa säilötty kääpä saattaa lähteä homehtumaan, kun kosteus nousee vähitellen sisältä pintaan. Kannattaa pilkkoa pakuri pienemmiksi palasiksi ja huolehtia siitä, että se on kunnolla kuivunut, Halmetoja kertoo.

Pakurikääpää nautitaan esimerkiksi teenä tai uutteena sen ravinnepitoisuuden ja terveysvaikutusten vuoksi. Pakurikääpä sisältää runsaasti muun muassa B-ryhmän vitamiineja, antioksidantteja ja proteiinia. Kääpää on käytetty Suomessa sotavuosina kahvin korvikkeena "tikka-teenä" ja lääkinnällisiin tarkoituksiin sitä on hyödynnetty pitkään myös Venäjällä ja Baltian maissa. Japanissa pakurikääpää käytetään kosmetiikkatuotteena, sillä sen kerrotaan vaikuttavan ihon pigmenttivihreisiin ja ihon eheyttämiseen.

Pakurikääpä on vanhemmissa metsissä esiintyvä yleinen lahottajasieni, jota löytää yleensä varttuneista koivuista. Kääpä muodotaa puussa mustan, lohkeilevan pahkan, jonka voi irrottaa helposti puun rungosta. Poimimiseen on kuitenkin pyydettävä aina maanomistajan lupa.

Hannele Lampela/ MTV3