Harva meistä on tullut ajatelleeksi, miten suuri lierojen eli kastematojen merkitys on maaperälle ja kasvien kasvulle. Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt ensimmäistä kertaa kastematojen monimuotoisuuden ja runsauden vaihtelua sekä lierojen esiintymistä sääteleviä tekijöitä maapallon mittakaavassa.
Lierojen eli kastematojen toimet maassa vaikuttavat merkittävästi maaperän ominaisuuksiin, siinä eläviin eliöihin ja kasvien kasvuun.
Lierot pilkkovat kasvintähteitä ja sekoittavat niitä maahan, tuottavat ravinnepitoisia ulostemuruja sekä kaivavat suuria ja syviä huokosia maahan. Monissa ympäristöissä lierot ovat maaperän avainlajeja ja viljelymaassa niitä pidetään maan hyvän kasvukunnon ilmentäjinä.
– En allekirjoita väitettä, että lierot olisivat aliarvostettuja. Viljelijät ainakin ymmärtävät lierojen merkityksen. En ole tavannut viljelijää, joka ei arvostaisi lieroja, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Visa Nuutinen.
7000 tutkimuspaikkaa 57 maassa
Kansainvälisessä Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin perusteellisesti syitä lieroyhteisöjen monimuotoisuuden ja runsauden vaihteluun. Ilmasto-olot, erityisesti sademäärän vaihtelu, osoittautui tärkeimmäksi lierojen monimuotoisuuteen ja runsauteen vaikuttavaksi tekijäksi koko maapallon mittakaavassa.
Aineistossa on mukana lähes 7000 tutkimuspaikkaa 57 maasta. Suomesta mukana oli muun muassa Luken aiemmin toteuttama inventaario Suomen peltoympäristöjen lieroyhteisöistä.
