Tiekyltti töhrittiin Seinäjoen rajalla: Kyltissä komeili sukuelin ja kymmenen vuotta sitten kuopatun kunnan nimi – "Yhdistämme tämän pohjalaiseen rehvakkuuteen"

Kotiseudulleen Lapualle matkalla ollut Mikko Leskelä yllättyi nähdessään naapurikunta Seinäjoen rajalla kyltin, jossa ei mainittu Seinäjokea sanallakaan. Sen sijaan kylttiin oli spray-maalattu sana "Nurmo" sekä miehen sukuelin. Ensimmäisenä töhritystä kyltistä kertoi Iltalehti.

Nurmo on Suomen entinen kunta, joka kuntaliitoksen myötä tuli osaksi Seinäjokea vuonna 2009. Leskelän mukaan kyltistä liikkuu juttuja, joiden mukaan se töhritään tasaisin väliajoin. Tällä kertaa Nurmo on saanut pitää kylttinsä poikkeuksellisen pitkään.

– Kun kyselin vähän alueen ihmisiltä, niin he olivat sitä mieltä, että se on ollut aika pitkään tuossa kunnossa. Näyttäisi vähän siltä kuin Seinäjoen kaupunki olisi kyllästynyt tilanteeseen.

Kaupunki haki kyltin pois

Vaikka tarinoiden mukaan kyltti on töhritty jo useampaan otteeseen, Seinäjoelle tilanne oli viime viikolla aivan uusi. MTV oli yhteydessä Seinäjoen kaupungin kunnossapitoon, missä oli vielä perjantaina epäselvyyttä siitä, olisiko kyltti kuitenkin Ely-keskuksen vastuulla.

Maanantaina asia on kuitenkin jo selvinnyt.

– Se on kaupungin omistuksessa oleva kyltti, kaupungin kunnossapitopäällikkö Tuomo Etula vahvistaa.

Etulan mukaan kyltti on Ely-keskuksen luvalla käyty hakemassa pois. Hän ei tiedä vielä, milloin uusi kyltti saadaan tilalle.

Etulan mukaan kaupungilla ei ole tietoa aiemmasta töhrimisestä. Hän on itse työskennellyt kaupungilla 15 vuotta eikä ole törmännyt vastaavaan tapaukseen. Etulan mukaan on kuitenkin mahdollista, että Ely-keskus on voinut aiemmin hoitaa kyltin vaihdon.

Rikosilmoitusta kaupunki ei suunnittele tekevänsä, tällä kertaa.

– Seuraavalla kerralla varmasti tehdään, Etula kuitenkin lupaa.

Iloinen vastaanotto töhrimiselle

Mikko Leskelä kertoo yllättyneensä siitä, miten kyltin töhriminen on herättänyt yksinomaan hilpeyttä eikä juurikaan paheksuntaa. Hän latasi kuvan Twitteriin, missä kuva on huvittanut ihmisiä kovasti.

Hän uskoo, että vastaus löytyy ihmisten pohjalaisstereotypioista sekä myötätunnosta itsenäisyytensä menettäneitä kuntalaisia kohtaan.

– Me kyetään ymmärtämään sitä tuskaa, mikä tulee siitä, kun oman kunnan itsenäisyys menetetään vaikka se olisi taloudellisesti varmasti ihan huippu juttu pienemmälle kunnalle. Toinen juttu on se, että me yhdistetään tämä sellaiseen pohjalaiseen rehvakkuuteen, Leskelä pohtii.