Tiehankkeilla miljardien korjausvelka – suurin kiistakapula keskustan ja kokoomuksen välille?

Tänään ei asiasta vielä päätöksiä tehty.

– Tarkoitus on, että tiistaina käydään näitä asioita läpi, Sipilä sanoi valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa illalla.

Kyse on isosta aluepoliittisesta kysymyksestä, mikä saattaa lyödä kiilaa maakuntien kehittämistä korostavan keskustan ja pääkaupunkiseudulta suuren kannatuksen ammentavan kokoomuksen väliin. Perussuomalaiset sai vaaleissa ääniä tasaisemmin eri puolilta maata, mutta aihe kiinnostanee sitäkin.

Teiden ja ratojen kriittisen korjausvelan hoitaminen vaatisi 200 miljoonan euron lisäystä perusväylänpidon menoihin. Väyläomaisuuden hallinnan asiantuntija Vesa Männistö Liikennevirastosta kertoo, että vuonna 2011 liikenneväylien korjausvelaksi arvioitiin kaksi miljardia euroa ja viime vuoden lopulla parlamentaarinen komitea päivitti arvion 2,4 miljardiin euroon.

– Siitä kuitenkin osa on erittäin vähäliikenteisellä verkolla ja osa on rakenteita, joita ei vielä tarvitse uusia, joten koko korjausvelasta ei kannata suoriutua eroon, Männistö sanoo.

Korjausvelka kasvaa 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Kun päälle laitettaisiin toiset sata miljoonaa euroa, niin noin kymmenessä vuodessa kriittisin reilun miljardin euron korjausvelka saataisiin Männistön mukaan hoidetuksi.

Biotehtaille tiet kuntoon

Korjausvelka jakaantuu melko tasaisesti tiestöön ja rautateihin. Uusien biotuotetehtaiden puuhuolto vaatisi pientenkin teiden kunnostamista. Tienkäyttäjien etuja ajava Auto- ja tieforum laskee niihin tarvittavan 60 miljoonan euron vuotuista lisäystä.

Perusväylänpidon määrärahat ylittivät viime vuonna niukasti miljardi euroa, mutta tämän vuoden valtion talousarviossa ne pudotettiin 917 miljoonaan euroon.

Tulevan hallituksen toimikauden budjettikehyksissä rahasumma on ennakoitu pidettäväksi alle miljardissa eurossa.

Ennen vaaleja tulevat hallituspuolueet kannattivat 200 miljoonan euron lisäystä. Keskusta halusi rahoittaa sen liikennebudjetin uudelleenkohdentamisella, minkä vuoksi puolue voimalla vastusti pääkaupunkiseudulle suunniteltua Pisara-rataa.

Perussuomalaiset olisi riipinyt rahat muun muassa kehitysyhteistyöstä, ja kokoomuskin olisi käynyt samalla pussilla. Yhtenä rahoituskeinona sekä keskusta että kokoomus pitivät myös ulkomaiselta raskaalta liikenteeltä perittävää tiekäyttö- eli vinjettimaksua.

Keskustan Sipilä heitti vaalikamppailussa esiin myös ajatuksen polttoaineveron korottamisesta viidellä sentillä litralta. Perussuomalaisten Timo Soini torjui ajatuksen ja esitti puolestaan eläkevarojen sijoittamista teihin eli valtion ja kuntien eläkkeitä hoitavan Kevan sijoituskassan käyttöä.

Rakennukset kasvattaisivat urakkaa

Jos hallitusneuvottelijat ryhtyvät miettimään koko yhteiskunnan korjausvelan hoitamista, urakka kasvaa moninkertaiseksi.

Liikenneviraston, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön pääosin rahoittama Rakennetun omaisuuden tila eli Roti-hanke arvioi kaksi vuotta sitten rakennusten korjausvelaksi 30-50 miljardia euroa.