THL tutki sydänlihastulehduksien ilmaantuvuutta – tulehdukset ovat Suomessa harvinaisia koronarokotuksen jälkeen

Tulehdusten yleisyyttä seurattiin terveydenhuollon rekistereistä neljän viikon ajan sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Lisäksi THL on tarkastellut sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirusinfektion jälkeen.

Yhdysvalloissa ja Israelissa mRNA-rokotteen saaneilla on raportoitu sydänlihastulehduksia eli myokardiittia enemmän kuin väestössä keskimäärin. Tulehduksia on havaittu erityisesti nuorilla miehillä toisen rokoteannoksen jälkeen.

mRNA-rokotteita ovat Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax.

Lue myös: Nuorilla todettu sydänlihaksen tulehdusta koronarokotteen jälkeen – Yhdysvallat ja Israel tutkivat ilmiötä

Tapaukset ovat harvinaisia suhteessa rokotettujen määrään

Myös Suomessa sydänlihastulehdukset ovat THL:n seurannan mukaan rokotetuilla lisääntyneet, mutta tapaukset ovat harvinaisia suhteessa rokotettujen kokonaismäärään. Havainnot noudattavat muissa maissa saatuja tuloksia, eivätkä anna aihetta muuttaa THL:n suosituksia ensimmäisen tai toisen koronarokoteannoksen ottamisesta. 

Tapaukset yleisimpiä nuorilla miehillä – sekä rokotetuilla että rokottamattomilla

Sydänlihastulehduksia ilmenee väestössä jatkuvasti myös ilman koronarokotusta. Koronarokotusten alusta lähtien sydänlihastulehduksia on Suomessa todettu rokottamattomilla miehillä 102 tapausta ja rokottamattomilla naisilla 48 tapausta.

Sekä rokotettujen että rokottamattomien sydänlihastulehduksia ilmenee myös Suomessa eniten nuorilla miehillä. THL:n seurannan mukaan alle 30-vuotiailla rokotetuilla miehillä ja pojilla todettiin rokottamattomiin verrattuna noin neljä ylimääräistä sydänlihastulehdusta 100 000:tta mRNA-rokotteen saanutta kohti. Mukaan laskettiin tapaukset, jotka todettiin neljän viikon sisällä toisen rokoteannoksen saamisesta.

Koronarokotteen saaneilla miehillä ja naisilla on todettu rokotusten alusta lähtien sydänlihastulehduksia Suomessa seuraavasti:

– Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on todettu yhteensä 26 sairaalahoitoa vaativaa sydänlihastulehdusta kaikkiaan noin 3,8 miljoonan rokotetun joukosta. Tapauksista 22 on todettu miehillä ja 4 naisilla.

– Toisen rokoteannoksen jälkeen on todettu yhteensä 21 sairaalahoitoa vaativaa tapausta noin kolmen miljoonan rokotetun joukosta. Tapauksista 13 on todettu miehillä ja 8 naisilla.

Tapausmääriä ensimmäisen ja toisen annoksen jälkeen sekä niiden osuutta rokotettujen määristä ei ole mahdollista verrata suoraan keskenään. Tämä johtuu siitä, että kaikilla toisen annoksen saaneilla viimeisimmästä rokotuksesta ei ole vielä kulunut neljää viikkoa.

– Suomen tapausmäärät ovat kaikkiaan hyvin pieniä suhteessa rokotettujen määrään, eikä niiden pohjalta ole mahdollista tehdä varmoja päätelmiä riskin suuruudesta. Kohonneesta riskistä huolimatta rokotettujen sydänlihastulehdukset ovat ylipäätään harvinaisia sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Nuorilla miehillä todetut sydänlihastulehdukset ovat yleisesti oireiltaan lieviä, THL:n erikoistutkija Petteri Hovi toteaa.

Perusrokotussarjan molemmat rokoteannokset voi edelleen ottaa normaalisti. Toinen rokoteannos vahvistaa ja pidentää ensimmäisen annoksen antamaa suojaa.

Sydänlihastulehduksen riski kasvaa myös koronataudin jälkeen

Myös koronavirustauti kasvattaa sydänlihastulehduksen riskiä.

THL vertasi sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirustartunnan saaneilla 12 vuotta täyttäneillä ja niillä saman ikäisillä, jotka eivät olleet saaneet tartuntaa.  Tartunnan saaneilla sydänlihastulehduksen riski oli samaa suuruusluokkaa rokotuksen saaneiden kanssa. Samaan tulokseen on päädytty myös muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa.

Sydänlihastulehduksia ilmenee tavallista enemmän myös muiden infektioiden, kuten kausi-influenssan jälkeen.

THL jatkaa sydänlihastulehdusten tiivistä seurantaa sekä osallistuu parhaillaan pohjoismaiseen tutkimukseen, jossa selvitetään sydänlihastulehduksen yleisyyttä ikäryhmittäin sekä koronavirusinfektion että koronarokotteen saamisen jälkeen.

Lähde: THL:n tiedote