THL:n suositus: Saattohoitovaiheessa oleville ei rokotetta – voi olla haitaksi kriittisessä terveydentilassa olevalle

–  Suositus on, että jos on jo pitkällä elämänsä ehtoopuolella ja kuolema on väistämätöntä muutaman kuukauden sisällä, niin silloin mietittäisiin, onko rokotteesta hyötyä. Varsinkin jos ihmisen elimistö on jo niin hauras, että rokotteen aiheuttama reaktio olisi merkittävästi elämänlaatua huonontava, se saattaa kannattaa jättää ottamatta, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

–  Jotkut ovat käyttäneet mittatikkua, että jos todennäköinen odotettu elinaika on kolme kuukautta, niin silloin pääsääntöisesti pidättäydytään aktiivisista hoitomuodoista. Rokottaminen katsotaan aktiiviseksi hoitomuodoksi, hän lisää.

Norjassa epäilyjä kuolintapauksista

Suomessa ikäihmiset ovat olleet rokotusjärjestyksessä heti hoitohenkilökunnan jälkeen, ja rokottamiset ovat lähteneet liikkeelle ympärivuorokautista hoitoa tarjoavista hoivakodeista.

Ainakin Norjassa hoivakodeissa asuvien koronarokottamisiin on yhdistetty epäilyjä kuolemantapauksista rokotteen saannin jälkeen. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) puheenjohtajan, Turun yliopistollisen sairaalan infektiotautiopin professorin Ville Peltolan tietoon ei ole tullut Suomessa yhtään vastaavaa tapausta.

–  Kun nopeasti rokotetaan iso joukko hyvin vanhoja ihmisiä, niin kyllähän siihen liittyy kuolleisuutta myöskin rokotuksen jälkeen, niin kuin muutenkin. Ei ole kuitenkaan näyttöä, että rokotuksella olisi yhteys kuoleman aiheuttamiseen.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Norjan viranomaiset eivät ole muuttaneet suosituksiaan rokottamisen suhteen.

Rokotteet riittävät kaikille

Saattohoidossa olevien rokottamatta jättämisestä annettu suositus ei liity Peltolan mukaan lainkaan saatavilla olevien rokotteiden rajattuun määrään, vaan nimenomaisesti yksilökohtaiseen harkintaan.

–  Ei ole kyse siitä, että rokotteita säästettäisiin tällä tapaa, hän painottaa.

Peltola mainitsee, että rokotteen mukana mahdollisesti tullut kuumereaktio voi rasittaa hyvin vanhaa ihmistä.

Fimean mukaan yleisimmin ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat olleet eriasteiset allergiset reaktiot mukaan lukien anafylaktinen reaktio, rokotuskohdan reaktiot ja rokotusraajan särky, lihaskipu, suurentuneet imusolmukkeet ja pahoinvointi, väsymys tai voimattomuus, päänsärky sekä vilunväristykset.

–  Ei ole mitään tiettyä sairautta joka olisi sinänsä este (rokottamiselle). Yksilökohtaisesti mahdollisen rokotettavan oma harkinta ja tämän omaisten harkinta ratkaisevat. Ymmärrettävästi se päätös voi olla, ettei rokotetta ota, eikä siinä yritetä suostutella sen ottamiseen.

Lisärokotteet siintävät näköpiirissä

Peltolan korviin ei ole kantautunut toistaiseksi tietoa, ettei rokotteita olisi haluttu ottaa.

–  Minulle ei ole suoraa tietoa kuntapuolelta tai iäkkäistä tullut muutenkaan, kun rokotukset ovat vasta lähteneet liikkeelle. Käsitykseni mukaan kuitenkin kysymys on ollut siitä, kenelle rokotetta voidaan tarjota. Kiinnostus ja halu saada rokotteita on ollut suurta.

Peltola haluaisi rokotustilanteen etenevän mahdollisimman nopeasti. THL:n mukaan rokotusten aikatauluun Suomessa vaikuttavat eniten myyntilupien myöntäminen sekä rokotteiden saatavuus.

– Nämä saadut määrät eivät ole niin suuria, mitä optimisesti odotettiin, mutta toisaalta hyvä, että on päästy alkuun. Tässä vaiheessa on vähän tuskallista, ettei rokotteita ole enempää. Näköpiirissä on silti, että lisää saadaan, ja sillä tapaa ollaan parempaan suuntaan menossa.