THL harkitsee odottavien äitien rokottamista hinkuyskärokotteella – vauvoilla ei ole todettu epämuodostumia

Suomen viimeisin hinkuyskäepidemia koettiin vuonna 2004, jolloin peräti 1600 ihmistä sairastui. Viime vuonna sairastuneita oli jo 379, kun vuotta aiemmin tautia todettiin vain 165. Tosin tautia ei aikuisilla aina rekisteröidä, sillä hinkuyskä saatetaan sairastaa pitkään jatkuneena yskänä.

– Hinkuyskään sairastuneiden määrä on lähtenyt selvään nousuun. Pelkona on se, että maailmalla levinnyt hinkuyskäepidemia tulee meille viiveellä, pohtii Nohynek.

Nohynekin mukaan epidemiat liikkuvat seitsemän vuoden sykleissä, kun hinkuyskälle alttiiden määrä on kasvanut riittävästi.

– Suomessa on vielä siirrytty lasten hinkuyskärokotteessa pois niin sanotusta kokonaisia soluja sisältäneestä rokotteesta, jonka on todettu nyt antavan paremman suojan tautia vastaan kuin Suomessa nykyisin käytössä oleva soluton rokote. Rokote muutettiin, koska se aiheutti kuumekouristuksia,  korkea kuumetta ja voimakkaita paikallisrektioita rokotetuilla,  perustelee Nohynek.

Hinkuyskärokotteen suoja kestää vain 5-6 vuotta.

Hinkuyskän paluu Suomeen

THL saa huomenna kattavan selvityksen Suomen hinkuyskätilanteesta Turun yliopiston professori Jussi Mertsolalta, jonka tutkijaryhmä on mukana kehittämässä uutta rokotetta hinkuyskään.

Mertsolan mukaan hinkuyskä on tekemässä paluuta.

– Hinkuyskän aiheuttama bakteeri muuntautuu, ja siksi vanhat rokotteet eivät välttämättä toimi. Se, että Suomessa lapsille on annettu ennen kouluikää sekä 14-vuotiaana ja myöhemmin armeijassa tehosterokote, on estänyt taudin leviämisen, ja siksi meidän tilanteemme on Euroopan paras, sanoi Mertsola jo syksyllä.

Mertsolan mukaan rokote voidaan antaa vasta 2–3 kuukauden ikäisille lapsille, ja sitä nuoremmille tauti voi olla jopa tappava.

THL:n mukaan hinkuyskä tarttuu tyypillisimmin lapsille vanhemmilta tai isommilta sisaruksilta. 

Vastasyntynyt kuoli Suomessakin

Suomessa ensimmäiset rokotukset annetaan kuitenkin vasta kolmen kuukauden iässä.

– Tauti on tappava nimenomaan alle kolmekuukautisille, joita ei ole vielä rokotettu. Nyt THL:n harkinnassa oleva odottavien äitien rokottaminen siirtäisi osan vasta-aineista syntyvien lapsien turvaksi, lisää Nohynek.

Suomessa kuoli vasta muutama vuosi sitten vastasyntynyt hinkubakteerin aiheuttamaan yskäpuuskan aiheuttamaan hengittämättömyyteen. Esimerkiksi Englannissa kuoli vuonna 2012 hinkuyskään 14 lasta.

– Yskänpuuskan jälkeen lapsen hengitys voi tikahtua ja tätä hengenvaarallista tilannetta ei aina havaita. Ensi vuonna työantajan velvollisuus on varmistaa, että sosiaali-ja terveydenhuollon työntekijöillä on riittävä suoja ruokotuksilla ehkäistäviä tauteja vastaan eli tämä voisi tarkoittaa vastasyntyneiden kanssa työskentelevien hoitajien rokottamista hinkuyskää vastaan, pohtii Nohynek.

Australiassa rokotetaan jo odottavia äitejä

THL:n Nohynekin mukaan huomenna pohdinnassa on uudet rokotteet ja yhtenä mukana on hinkuyskärokotteen tilanne.

– Australiassa on annettu hinkuyskärokotetta vastasyntyneen lähipiirille, kuten vanhemmille, sisaruksille ja isovanhemmille. Siitä on ollut vaihtelevia kokemuksia, mutta tulokset eivät ole tyydyttäneet. Australiassa kuten myös Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on siirrytty rokottamaan raskaana olevia hinkuyskärokotteella, paljastaa Nohynek.

Nohynekin mukaan meilläkin on rokotettu helmikuussa 1985 raskaana naisia olevia heikennetyillä polioviruksilla ja myöhemmin 2009-10 influenssaepidemian yhteydessä pandemiarokotuksella.

– Raskaana olevien äitien rokottaminen ei tutkimusten mukaan aiheuttanut ongelmia tai epämuodostumia lapsille Suomessa eikä Tanskassa, jossa seuranta tehtiin vielä viisivuotiaille lapsillekin. Odottavien äitien rokottaminen hinkuyskää vastaan olisi yksi keino taistella vastasyntyneitä tappavaa epidemiaa vastaan, sanoo Nohynek.