Terveydenhuollossa pyritään viikon hoitotakuuseen, mutta hoitajista ja lääkäreistä on huutava pula – "Meillä ei ole terveyskeskuksia pelastettavina, jos suunta ei käänny"

Huomenta Suomessa vierailleen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan uusi mitoitus tarkoittaisi 4 000 uutta hoitajaa. 

– Hoitajia on saatavissa, mutta työolosuhteet pitää laittaa kuntoon. Nyt oletan, kun on sanottu että sen pitää tulla, niin vaiheittain tarkoittaa myös tästä syksystä lähtien, että jokin numero kirjoitetaan lakiin. Kysymys on siitä, että vanhus ja sairas saa sen hoidon, joka hänelle kuuluu, Paavola sanoo.

Paavolan mukaan hoitajia löytyy, koska heitä on lähtenyt toisille aloille esimerkiksi nollasopimuksilla.

– Jos hänelle annetaan kokoaikainen työ ja kunnon palkka, ja työnkuva muodostuu hoitotyöstä, ei kaikesta muusta, se houkuttelee takaisin.

Terveyskeskuksiin tarvitaan lääkäreitä

Hallitus näkee terveyskeskuksiin tarvittavan 1 000 uutta lääkäriä, jotta voidaan taata, että pääsee hoitoon viikossa. 

Suomen Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Samuli Saarnin mukaan tuhat lääkäriä ei kuulosta utopistiselta. Hänen mielestään pitäisi puhua hoitotakuusta ja siitä, että pääseekö hoitoon ylipäätään.

– Kuulostaa ensimmäistä kertaa siltä, että otetaan tosissaan se eriarvoisuus, joka meidän perusterveydenhuoltoon on pesiytynyt. Meillä on hyvin toimiva privaatti, työterveyshuolto, ja sitten julkinen terveyskeskus, johon ei pääse, kertoo Saarni.

– Viikon hoitotakuu on se juttu. Sitten kuinka monta lääkäriä sen toteuttamiseen tarvitaan, se on toinen juttu. Voi olla tuhat, voi olla 500. Mutta keskeisintä on saada hoitotakuu voimaan.

Terveyskeskuksiin tarvitaan lääkäreitä

Saarnin mukaan lääkärinvirkoja on ollut jo pitkään liian vähän.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut 3 700 uutta lääkäriä lisää, mutta heistä vain 300 on mennyt terveyskeskukseen, hän sanoo.

Saarnin mukaan kunnat olisivat voineet laittaa asian kuntoon jo 25 vuotta, mutta rakenteemme ei siihen houkuta.

– Lääkäreitä on, mutta he ovat vain menneet kaikkialle muualle kuin perusterveydenhuoltoon, Saarni sanoo.

– Surullinen juttu on se, että terveyskeskus on nyt siinä kunnossa, että ei voi odottaa hoitotakuun kanssa mitään sote-uudistuksen jälkeistä aikaa viiden vuoden päähän. Ei meillä ole mitään terveyskeskuksia pelastettavina jos tämä suunta ei pikkuhiljaa käänny.

Vammaistöissä kouluttamattomia henkilöitä

SuPer julkaisi eilen selvityksen, josta tuli ilmi, että vammaistöissä on paljon alalle kouluttautumattomia työntekijöitä.

Silja Paavolan mukaan syy on siinä, että vammaishoitoon on katsottu riittävän vain lämmin sydän, eikä oikein koulutettuja hoitajia.

– Tällä hetkellä vammaispuolelle ihmiset kouluttautuvat hyvinkin, mutta sielläkin on tämä ikuinen säästötoimenpide sotessa. Sotea on väännetty liian monta vuotta, niin kunnat ovat vähentäneet soten määrärahoja tosi voimakkaasti. Vammaisten kohdalla on ajateltu, että siellä ei tarvita niin paljon koulutettuja, sanoo Paavola.