Mainos

Terveydenhuollon kehittämisprojektin tavoite: Potilasjonot pois

Potilasjonoista pitäisi päästä eroon ja potilaat olisi hoidettava siellä, missä heitä osataan parhaiten hoitaa. Terveydenhuollon kehittämisprojektin johtoryhmä on laatinut kansliapäällikkö Markku Lehdon johdolla toimenpideohjelman, jolla terveyspalveluiden toimivuus ja potilaiden asema pitäisi saada kuntoon parissa vuodessa.

Johtoryhmä on asettanut tavoitteeksi, että potilas pääsee hoitoon ei-kiireellisissäkin tapauksissa kolmessa päivässä ja sairaaloissa arvioidaan hoidon tarve ei-kiireellisissä tapauksissa kahdessa viikossa lähetteen saapumisesta. Tämä voi toteutua laajentamalla omalääkärijärjestelmä kaikkiin kuntiin. Potilaan aseman parantamiseksi on myös hyödynnettävä kaikki se tieto, mitä kertyy potilaiden muistutuksista, kanteluista ja potilasvahinkolautakunnan ratkaisuista. Parhaillaan selvitellään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten kantelupäätösten vertailtavuutta.

Alueelliset työryhmät suunnitelmia laatimaan

Vaikka 90 prosenttia suomalaisista on tuoreen selvityksen mukaan tyytyväisiä terveydenhuoltoon, on potilaan asemassa johtoryhmän mielestä vielä vakavia puutteita. Näiden puutteiden poistamiseksi ministeriö asettaa viisi alueellista yhteistyöryhmää, jotka laativat ensi vuoden maaliskuuhun mennessä alueellisen kehittämissuunnitelman. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuoden 2001 lopussa. Suurimpina epäkohtina johtoryhmä pitää alueellista eriarvoisuutta hoitoon pääsyssä. Kolme miljoonaa suomalaista on jo väestövastuun piirissä ja päässyt eroon jonottamisesta. Toisaalta edelleen on vielä kuntia, joissa vastaanottoaikoja voi varata tiettynä kellonaikana yhtenä päivänä viikossa.

Ministeri Huttu-Juntunen (vas.) pitää kolmen päivän rajaa jonotukselle varsin realistisena. Myös sairaaloissa kahden viikon raja on toteutettavissa, uskoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen. Hänen mielestään selkeät määräykset ovat tarpeen. Jos arviointi pitää tehdä kahdessa viikossa, se myös tehdään siinä ajassa, uskoo Ihalainen. Jonojen hävittämiseen voitaisiin käyttää myös palkkauksen uudistamista, ettei lääkärien tarvitsisi leikata yksityisvastaanotolla kadun toisella puolella, kun omassa sairaalassa on kalliit laitteet käyttämättä. Ministeriössä selvitetään parhaillaan myös virkalääkärin ja yksityislääkärin kaksoisrooliin liittyviä ongelmia.

Päällekkäisyydet purettava

Kustannusten säästämiseksi on päällekkäiset terveyspalvelut purettava ja palvelujen vajaakäyttöä on karsittava. Erilaisia neuvolapalveluja on tarjottava myös vanhuksille, varhaisnuorille ja nuorille aikuisille ja muillekin aikuisryhmille. Jotta avohoito toimisi, kotipalveluja on myös lisättävä tuntuvasti. Tärkeää on kuitenkin, että kaikki toimenpiteet, esimerkiksi leikkaukset, tehdään siellä, missä ne parhaiten osataan, sanoo johtaja Aila Lind Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta. Hän on havainnut myös asennetta, että joskus halutaan tehdä sellaistakin, mihin ei pienillä paikkakunnilla voi karttua riittävästi kokemusta. Hoitovirheet tulevat kalliiksi, muistuttaa Lehto. Sopimuskäytännöt on saatava sellaisiksi, ettei leikkauksia tehdä alemmalla tasolla esimerkiksi sen vuoksi, että joulukuussa todetaan kiintiön olevan täynnä.

Hoitosuositusten laadinnassa meillä ollaan Lehdon mukaan myöhässä, mutta nyt niitä laaditaan Lääkäriseura Duodecimissa talkootyönä. Myös lähete- ja palautekäytännöt on saatava kuntoon. Siihen ei tarvita edes rahaa, ainoastaan kurinalaisuutta toiminnassa, muistuttaa Lehto.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.