Mikko oli lähdössä töihinsä alakoulun opettajaksi tiistaiaamuna lokakuussa 2014, kun kaksi tuntematonta, rakennusmieheksi pukeutunutta miestä lähestyi häntä hänen kotitalonsa parkkipaikalla.
Mikko yritti väistää, mutta miehet tulivat kohti ja tarttuivat häneen kiinni. Kulman takaa ilmestyi esiin kolmas mies poliisiasussa.
– Luulin kaksikkoa ensin laitapuolen kulkijoiksi, hän kertoo.
Poliisit veivät Mikon autoon ja hänelle kerrottiin mistä on kyse.
– Poliisiasuinen mies kertoi, että minua epäillään terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja minut otetaan kiinni. Olin aivan ihmeissäni, että mistä tässä on kyse. Olin vakuuttunut, että kyse on väärinkäsityksestä.
Mikon taskut tutkittiin ja häneltä kysyttiin, onko hänen autossaan aseita tai räjähteitä. Ei ollut.
Seuraavaksi poliisit halusivat tehdä Mikon kotona kotietsinnän.
– Pikkusiskoni oli kotona ja häneltä loksahti suu auki, kun kerroin, että minua epäillään murhasta.
– Tilanne oli absurdi. Poliisit mylläsivät paikat ylösalaisin ja siskoni tarjoili heille kahvia. Mutta niin meidät on kasvatettu, Mikko kertoo.
Vangittiin kuukausiksi
Poliisit antoivat Mikolle luvan soittaa koulunsa rehtorille ja kertoa, ettei hän ole tulossa töihin.
– Minulla oli huoli oppilasryhmästä, joka odotti minua koulussa. Siinä tilanteessa kerroin valkoisen valheen ja sanoin olevani sairas loppuviikon. Koin sen helpommaksi kuin alkaa kertoa, että olen epäiltynä murhasta. Olin varma, että asia ratkeaa parissa päivässä.
Toisin kävi. Mikko vietiin Vantaan poliisivankilaan. Kuulustelut alkoivat samana päivänä. Hänet pidätettiin ja pari päivää myöhemmin vangittiin. Tutkintavankeus Vantaan vankilassa jatkui kuukausia, tammikuuhun 2015 saakka.
– Olin ensin kuukauden "poliisiputkassa". Se on maksimiaika, mitä putkassa voi edes olla. Vasta sen jälkeen minut siirrettiin vankilaan.
Samaan aikaan Mikon kanssa otettiin kiinni kaksi muuta suomalaismiestä epäiltyinä samoista rikoksista. Mikko oli heistä pisimpään tutkintavankeudessa.
Uskoo muslimitaustan vaikuttaneen
Kuulusteluissa Mikolta tivattiin hänen yhteyksistään Syyriaan ja tarkoitusperistään matkustaa sinne. Mikko itse kyseli poliiseilta, mistä jutussa on kyse ja miksi häntä epäillään murhasta. Vastausta hän ei saanut.
– Lähtökohtaisesti se, että minua epäiltiin heti terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta kun olin käynyt Syyriassa, heijastelee mielestäni viranomaisten ajatuksia muslimeista. Terrorismi yhdistetään lähes poikkeuksetta islamiin ja muslimeihin, Mikko väittää.
Mikko kiistää olleensa missään vaiheessa osallisena taisteluissa Syyriassa.
– Sen sijaan siellä on edelleen paljon suomalaisia taistelemassa, eikä heille ole tullut tällaisia prosesseja. Väitän, että minun muslimitaustani ja uskonnollisuuteni vaikutti siihen, että tulin rikoksesta epäillyksi.
Mikko on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Hän on muslimi ja puoliksi arabi. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä pohjoisafrikkalainen. Hän puhuu sujuvasti sekä suomea että arabiaa.
Teki veropetoksen rahatarpeessa
Tutkinnan aikana rikosnimikkeet Mikon jutussa muuttuivat.
Terroristisessa tarkoituksessa tehty murha vaihtui terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmisteluksi ja koulutuksen antamiseksi terrorismirikoksen tekemistä varten. Näiden lisäksi Mikkoa syytetään veropetoksista, koska hän antoi vääriä arvonlisäveroilmoituksia ja sai aiheettomia arvonlisäveron palautuksia.
Veropetoksen Mikko myöntää, muut rikokset hän kiistää.
– Perättömästi tehdyt alv-ilmoitukset ja palautukset mahdollistivat sen, että sain rakennettua avustusjärjestöäni. Rahoitin sillä omaa elämääni samalla kun pystytin järjestöä. Osa rahoista meni avustustoimintaan ja suuri osa elämiseen.
– Ymmärrän tietenkin, että tein väärin, mutta näin Syyriassa asuvien hädän niin konkreettisena, etten voinut odotella vuosia. Nyt maksan toiminnastani sen hinnan, että olen ulosotossa ja syytteessä.
Erimielisyys matkojen tarkoituksesta
Mikon ja kahden muun miehen syytteitä käsitellään parasta aikaa Helsingin käräjäoikeudessa.
Syyttäjä vaatii miehille 1,5–2 vuoden vankeusrangaistuksia terrorismirikoksista. Syyttäjän mukaan miehet valmistelivat osallistumista taisteluihin Syyriassa hallituksen joukkoja vastaan taistelevan Katiibat al-Muhajireen -terroristiryhmän riveissä.
Syytteen mukaan miehet ostivat muun muassa sotilaskäyttöön tarkoitettuja vaatteita, aselaukkuja, taisteluliivejä, teknistä laitteistoa ja maastoautot, jotka he veivät Syyriaan.
Syyttäjän käsityksen mukaan miesten suunnitelma kariutui, kun heidän kontaktihenkilönään Syyriassa toiminut suomalaismies kuoli taistelussa vain vähän ennen kuin suomalaismiehet ylittivät rajan Turkista Syyriaan.
Mikko myöntää matkustaneensa Syyriaan kolme kertaa.
– Halusin lähteä auttamaan Syyrian kansanmurhan uhreja ja viedä avustusyhdistykseni kautta heille apua, Mikko vakuuttaa.
Vaellusmatka vai koulutusmatka?
Ensimmäisen kerran Mikko kävi Syyriassa marraskuussa 2012. Hän lähti suomalaisen kaverinsa kanssa lomalle Georgiaan, mutta miehet päättivät paluumatkalla käydä myös Syyriassa.
Syyttäjän mukaan suomalaismiehet olivat Georgiassa Pankisin alueella, missä he saivat myös aseellista koulutusta ja loivat henkilösuhteita Syyriaa varten. Mikko on tästäkin eri mieltä.
– Olimme kaverini kanssa tehneet vaellusretkiä kesällä 2012 ja saimme ajatuksen lähteä vaeltamaan Suomen ulkopuolelle. Georgia valikoitui kohteeksi, koska se oli halpa. Kaverini oli turvallisuusalan töissä lentokentällä ja hän kertoi sielläkin avoimesti reissustamme. Jos olisimme olleet menossa terroristisessa tarkoituksessa matkalle, ei kai hän olisi kertonut siitä työpaikallaan?
Mikon mukaan heidän Georgian reissunsa oli vaellus- ja elämysmatka, eikä siihen liittynyt asekoulutusta.
– Ratsastimme ja vaelsimme. Siitä on paljon kuvamateriaaliakin. Olimme oppaiden kanssa vuorilla. Miksi haluaisimme koulutusta lammaspaimenilta, kun olemme molemmat käyneet suomalaisen armeijan?
Ajatus avustusyhdistyksestä syntyi Syyriassa
Georgian matkaa ennen, kesällä 2012, suomalaismiesten yhteinen ystävä oli lähtenyt taistelemaan Syyriaan. Syyttäjän mukaan Mikko ja kaveri lähtivät seuraamaan sotimaan menneen miehen jalanjälkiä.
– Tarkoituksemme ei ollut mennä taistelemaan. Paluumatkalla Georgiasta siirsimme paluulippujemme aikataulua, koska halusimme käydä Syyrian puolella kaverimme luona. Meitä kiinnosti nähdä, mitä siellä tapahtuu.
– Meillä oli huoli siellä olevasta tilanteesta. Syyriassa tapetaan ihmisiä, ja se koskettaa koko muslimiyhteisöä. Halusimme nähdä todellisen tilanteen emmekä vain sitä kuvaa, minkä mediasta saa, Mikko kertoo.
Taistelemaan mennyt kaveri oli syyttäjän mukaan miesten kontaktihenkilö Syyriassa. Mies kuoli kesäkuun alussa 2013, juuri kun Mikko oli kolmen muun suomalaismiehen kanssa matkalla Syyriaan.
Ennen tätä matkaa Mikko perusti helmikuussa 2013 yhdistyksen, jonka nimissä hän keräsi muun muassa vaatteita, leluja ja avustustarvikkeita Syyriaan vietäväksi.
Mikon mukaan yhdistyksen tarkoitus oli antaa humanitaarista apua syyrialaisille. Ajatus yhdistyksestä heräsi hänen ensimmäisellä matkallaan Syyriaan.
Varusteita hankittiin ennen matkaa
Keväällä 2013 Mikko ja muut suomalaismiehet tekivät varustehankintoja, jotka syyttäjän mukaan oli tarkoitettu sotilaskäyttöön. Mikko myöntää hankkineensa erilaisia sotilasvaatteita ja -varusteita, mutta hän kiistää niiden terroristisen tarkoituksen.
– Mikä on terrorismin ja normaalin islamilaisen sotilaallisen oppositiotoiminnan ero? Ei-muslimeille se näyttäytyy ihan samanlaisena, mutta siinä on iso ero. Yritin tehdä poliisille selväksi näitä eroja.
– Yleisesti armeijan käyttöön tarkoitetut vaatteet soveltuvat hyvin vaelluskäyttöön. Totta kai meidän oli hankittava myös itsemme puolustamiseen tarvittavaa varustusta, kun kerran sota-alueelle olimme menossa. Hankin myös paljon muuta tavaraa, mutta sitä ei huomioitu esitutkinnassa, Mikko sanoo.
Kaverin kuolema järkytti
Syyriaan miehet matkustivat maastoautoilla, jotka oli hankittu jo ennen matkaa.
Kun miehet kuulivat suomalaismiehen kuolemasta Syyriassa, yksi heistä kääntyi.
– Kaverin kuolema järkytti. Eniten se vaikutti tähän yhteen, joka ei sitten tullut Syyriaan.
Mikko oli koko kesän 2013 Syyriassa. Omien sanojensa mukaan hän teki siellä avustustyötä, kävi pakolaisleireillä, ja vei vaatteita ja tavaroita syyrialaisille.
Haastattelun yhteydessä hän näyttää lukuisia kuvia paikan päältä. Kuvissa näkyy ihmisiä pakolaisleireillä, sairaanhoitohenkilökuntaa, joille Mikko sanoo vieneensä avustustarvikkeita, sekä rakenteilla oleva talo, johon Mikko suunnitteli tiloja omalle yhdistykselleen.
Georgiassa Mikon mukana ollut suomalaismies jäi tuolta reissulta asumaan Syyriaan. Miehellä on siellä nykyään perhe, vaimo ja lapsi. Suomessa hänet on vangittu poissaolevana terrorismirikoksista epäiltynä.
Kolmannen ja viimeisen kerran Mikko matkusti Syyriaan loka-marraskuussa 2013.
Suojelupoliisi profiloi
Ensimmäisen Syyrian matkansa jälkeen Mikko keskusteli lähes kymmenen kertaa suojelupoliisin kanssa.
– Tiesin, että he tekevät minusta profilointia enkä yllättynyt, kun he ottivat yhteyttä.
Suojelupoliisi antoi Mikosta arvion, joka on liitetty esitutkintaan.
Supon lausunnon mukaan Mikko ei kertonut Syyrian matkoistaan, tekemisistään tai asioistaan siten, että ne olisivat Supon mukaan täyttäneet terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten tunnusmerkistön.
Myös suojelupoliisille Mikko kertoi, ettei hän osallistunut Syyriassa taistelutoimintaan tai muuhun sen kaltaiseen toimintaan.
– Olen puoliksi arabi ja Syyrian tilanne koskettaa minua eri tavalla kuin muita suomalaisia, Mikko perustelee.
Tavalliselle suomalaiselle tuskin tulee mieleen lähteä matkalle Syyriaan, sodan keskelle, mutta Mikon mielestä siinä ei ole mitään erikoista.
– Jos Syyriaan lähtee, totta kai on henkisesti valmistauduttava siihen, että siellä voi myös kuolla. Muslimina uskon kuitenkin, että jos kuolee niissä olosuhteissa, pääsee johonkin hyvään paikkaan. En näe sellaisessa kuolemassa mitään pahaa. Se olisi hyvä ja jalo kuolema.
– Tärkeintä on, että on elämässään toiminut oikeudenmukaisesti. Jos kuolet auttaessasi kansanmurhan uhria tai olet taistelemassa heidän puolestaan, se on hyvä marttyyrikuolema.
Terroristijärjestöjen, kuten Isisin riveissä taistelevat voivat ajatella samalla tavalla, mutta Mikolta ei silti riitä ymmärrystä heille.
– Isis menee rajojen yli ja rikkoo islamin sääntöjä. Heidän iskunsa ovat islamin arvojen vastaisia.
Perheelle aiheutunut harmia
Mikko on pettynyt siihen, miten kauan tapauksen poliisitutkinta on kestänyt – jo useita vuosia – ja siihen, että esitutkintaan on koottu asioita valikoidusti.
– Paljon minun sanomisiani on jätetty pois. Esitutkintaan on valittu ne asiat, jotka näyttävät minun kannaltani pahoilta. Minulla on esimerkiksi satoja kuvia matkoiltani Syyriasta, mutta esitutkintaan on valittu vain muutamat pahimmat. Kaikki kuvat avustustyöstäni ja pakolaisleireiltä on jätetty ulkopuolelle.
Rikosepäilyjen myötä Mikon elämä muuttui merkittävästi. Kun poliisit ottivat hänet kiinni, hän teki oman kertomansa mukaan kahta eri työtä. Hän toimi islamin ja arabian kielen opettajana Helsingissä ja Kirkkonummella ala- ja yläkouluissa sekä yhdessä lukiossa, sekä linja-autonkuljettajana. Samalla hän oli aloittelemassa kolmatta työtä taksikuskina.
Koulunsa rehtorille hän ei pääsyt soittamaan vankilasta, mutta toki koulussa huomattiin, että Mikko ei palannutkaan sairauslomapäiviensä jälkeen töihin.
Työ meni, mutta asiat on selvitetty esimiehen kanssa.
– Kun pystyin, lähetin hänelle sähköpostia ja avasin koko asian. Myöhemmin kävin hänen kanssaan kahvilla, ja kaikki on juteltu. Kerroin hänelle tilanteeni ja miten asiat ovat menneet. Välimme ovat hyvät.
Nykyään Mikko opiskelee Helsingin yliopistossa.
Eniten häntä harmittaa perheensä puolesta.
– Tästä on aiheutunut paljon harmia äidilleni ja isälleni. He ovat pelänneet ja olleet huolissaan minusta.
Mikko kiistää, että hän olisi tehnyt mitään rikoksia terrorismiin liittyen.
– Ketään ei ole murhattu tai ammuttu. Esitutkinnassa on lähdetty liikkeelle pahimmalla mahdollisella ajatuksella, mutta se ei pidä paikkaansa. En ole koskaan ampunut yhtään laukausta ketään kohtaan.
Mikko ymmärtää, että moni asia hänen toiminnassaan ja matkoissa näyttää epäilyttävältä.
– Mutta se on vain yksi totuus ja sen ulkopuolella on paljon muuta, mitä ei näytetä.
Raskas prosessi
Mikkoa ei ole vielä kuultu oikeudessa. Sen aika koittaa joulukuussa. Silloin hän toivoo voivansa kertoa oman näkemyksensä matkojensa tarkoituksesta.
– Olen helpottunut, että poliisitutkinta on ohi ja oikeusprosessi on alkanut. En pelkää oikeuden lopputulosta, vaan eniten toivon, että prosessi olisi ohi. Tämä on ollut kammottavaa.
– Aikomukseni oli auttaa Syyriassa olevia, kärsiviä ihmisiä. Olen sanonut poliisille tämän ja kertonut, että olisin ollut valmis taistelemaan, jos se olisi auttanut näitä ihmisiä. Sen vuoksi olin aseistettu. Jos minua, pakolaisia tai paikallisia syyrialaisia vastaan olisi hyökätty alueilla, joilla liikuin, olisin puolustautunut ja puolustanut muita, hän sanoo.
Mikko kiistää kuitenkin terroristisen tarkoituksen.
– Siinä ei ole mitään terroristista, jos on pelkkä aikomus tai valmius sotia. Suomen laki ei kiellä sotimista sotaa käyvässä maassa. Syyriassa on tälläkin hetkellä useita suomalaisia osallistumassa taisteluihin.
Suojelupoliisin mukaan suomalainen voi osallistua taisteluihin ulkomailla, mutta jos sen tekee terroristijärjestön riveissä tai terroristisessa tarkoituksessa, se muuttuu rangaistavaksi.
Toistaiseksi Suomessa ei ole annettu yhtään tuomiota terrorismirikoksesta. Norjassa niitä on annettu jo kolmisenkymmentä.
Mikon ja muiden suomalaismiesten tapauksen oikeuskäsittely on kesken Helsingin käräjäoikeudessa ja oikeudenkäynnin on määrä jatkua jouluun saakka.
Artikkelissa on käytetty lähteenä haastattelun lisäksi tapauksen esitutkintamateriaalia ja oikeuteen toimitettuja asiakirjoja. Haastateltavan nimi on muutettu.