Terho pitää oven auki EU-erolle, Halla-aho puolestaan ajaisi sitä

Terho vastasi taannoin kaksikon välisistä eroista: ”Hän on tohtori, minä olen maisteri. Hän asuu Eirassa, minä Töölössä." Halla-ahon mukaan ehdokkailla ei ole suuria linjaerimielisyyksiä. Aiempia haastatteluja ja vaalikoneiden vastauksia peratessa eroja silti löytyy.

EU ja euro

Terho on avoin sille, että kansanäänestys EU-jäsenyydestä nostetaan kynnyskysymykseksi seuraavissa eduskuntavaaleissa, jos puolue päättää siitä yhdessä. Hallituksessa oleminen ei ole Terholle itsetarkoitus, vaan työkalu saavuttaa puolueelle tärkeitä asioita. Terho pitää Suomen palaamista omaan valuuttaan jopa todennäköistä tulevaisuudessa.

Eurovaaleissa 2014 Terho oli kansanäänestyksen kannalla. Hän sanoi tuolloin, että Suomen EU-jäsenyys on tuonut hyvää ja pahaa.

Halla-aho oli 2014 täysin eri mieltä väitteestä, jonka mukaan Suomen EU-jäsenyys on hyvä asia. Hän katsoi, ettei Suomi luultavasti pysty neuvottelemaan kansallista etuaan vastaavia jäsenyysehtoja. Halla-aho sanoi viime kuussa STT:lle, että ajaisi puheenjohtajana aktiivisesti Suomen eroa eurosta ja EU:sta.

Maahanmuutto

Halla-aho on profiloitunut maahanmuuton vastustajana, kun Terho puhuu laajemmin muistakin teemoista. Halla-ahon politiikassa maahanmuutto on kaiken keskiössä eikä Suomi voi olla "globaali sosiaalitoimisto, johon kenellä tahansa on oikeus lampsia sisään elätettäväksi ja esittää röyhkeitä vaatimuksia".

Terho kuvailee itseään maltilliseksi maahanmuuttokriitikoksi. Hän haluaa vähentää maahanmuuton vetovoimatekijöitä. Terho tyrmäsi äskettäin ajatuksen nostaa pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä ensi vuonna, koska "Suomi on jo tehnyt osansa pakolaiskriisissä".

Helsingin suurmoskeijaan rakentamiseen Halla-aho suhtautuu suopeasti, jos hankkeeseen ei käytetä valtion tai kaupungin rahaa. Terho on eri linjoilla.

Talouspolitiikka

Molemmat vastustavat velaksi elämistä ja kannattavat talouskuria, mutta Halla-aho on tiukempi. Hän sanoi hiljattain Iltalehdessä, että työttömyys- ja sosiaaliturva ovat yhteiskunnan luksustoimintoja. Pakkotilanteessa hän leikkaisi ehdottomasti mieluummin julkisia palveluita kuin korottaisi veroja. Terho on jokseenkin samaa mieltä.

Halla-aho myös pitää julkisia palveluja ja sosiaalietuuksia pidemmän päälle liian raskaina julkiselle taloudelle. Terho on väitteestä jokseenkin eri mieltä.

Halla-aho suhtautuu suuriin tuloeroihin myönteisesti ja asettaisi talouskasvun ympäristöasioiden edelle, jos näiden välillä on ristiriita. Terhon suhtautuminen näihin kysymyksiin on huomattavasti kielteisempää.