Teollisuuden sivuvirrat lannoitteiksi – osa kallistuneista tuontilannoitteista voitaisiin korvata kotimaisilla kierrätyslannoitteilla

Jotta tuotantoa voitaisiin lisätä, pitäisi saada lisää teollisuuden sivuvirtoja lannoitteiden raaka-aineeksi sen sijaan, että ne ohjataan kaatopaikoille tai poltettavaksi.

Vierelän luomutilalla Vihdissä viljellään muun muassa hernettä, kauraa ja ohraa. Käytössä monenlaisia kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita.

– Tänä vuonna eniten on levitetty lannosta tai mädätejäännöstä, joka tulee tuolta kaasuteollisuudesta. Se on myös typpirikas ja jonkin verran fosforia ja kaliumia sisältävä tuote, esittelee maanviljelijä Mika Malin.

Karjan lantaakin käytettäisiin enemmän, jos saatavuus olisi parempi.

– Käytetään, jos saadaan. Sen saaminen on tällä alueella ongelma. Karjatiloja on vähän. Yksi ohjaava tekijä siihen, että me käytetään kierrätysravinteita on se, että me joudutaan ajamaan lanta meidän tilalle tosi kaukaa, toteaa Malin.

Kierrätyslannoitteiden kysyntä ylitti tarjonnan

Monella tilalla pohditaan nyt, millä perinteisiä lannoitteita voisi korvata, koska lannoitteiden hinnat ovat yli kolminkertaistuneet Ukrainan sodan myötä. 

Yksi mahdollisuus ovat kierrätyslannoitteet. Niiden kysyntä onkin tänä keväänä ylittänyt tarjonnan. 

– Tällä hekellä vuotuinen tuotanto on noin 300-350 000 tonnia, joka vastaa noin 10 000 rekkakuormaa, laskee kierrätyslannoitteita ja -ravinteita valmistavan Soilfood Oy:n toimitusjohtaja Eljas Jokinen. 

Kierrätyslannoitteita valmistetaan varsinkin teollisuuden sivuvirroista, jotka muutoin päätyisivät kaatopaikoille tai poltettavaksi.

– Meillä on asiakkaina ja kumppaneina teollisuusyrityksiä, suomalaisia tehtaita metsäteollisuudesta, elintarviketeollisuudesta, uusiutuvan energian toimialalta ja kemian alan teollisuudesta, listaa Jokinen.

Pula raaka-aineista estää tuotannon lisäämistä

Jotta kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden tuotantoa voisi lisätä, tarvittaisiin lisää raaka-aineita.

Varovaistenkin arvioiden mukaan kierrätettyjen sivuvirtojen määrä voitaisiin monikymmenkertaistaa nykyisestä.

– Me etsitään jatkuvasti uusia raaka-ainelähteitä, kontaktoidaan suomalaista teollisuutta. Raaka-aineita on, kaikkia ei ole vielä tunnistettu. Ne sivuvirrat ja ratkaisut, jotka eivät aikaisemmin ole olleet kannattavia, niin nyt ne voisivat olla kannattavia, arvioi Jokinen.

Biojätteen kierrätys lisää lannoiteomavaraisuutta

Kierrätyslannoitteilla voidaan lisätä lannoiteomavaraisuutta, vaikka ne eivät vielä riitä kokonaan korvaamaan keinolannoitteita.

– En usko, että täysin päästään kierrätyslannoitteisiin, mutta suunta on tietenkin sinne päin, uskoo Mika Malin.

Elias Jokisen mukaan välttämättä ei edes kannata pyrkiä korvaamaan kaikkia tuontilannoitteita.

– Sen sijaan että lähdettäisiin korvaamaan koko määrää täysimääräisesti, niin meidän pitäisi lähteä parantamaan maan kasvukuntoa lisäämällä muun muassa viljelykiertoa välttämällä maan tiivistymisiä ja lisäämällä maan orgaanista ainesta, joka voi onnistua kierrätyslannoitteilla ja maanparannusaineilla.

Lannoiteomavaraisuuteen voimme kaikki vaikuttaa.

– Biojätteen kierrätys on se, millä jokainen yksilö voi lisätä omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Nykyisin valtaosa biojätteestä jalostetaan lannoitteiksi, joilla pystytään korvaamaan keinolannoitteita. Nykyään silti 40 prosenttia biojätteistä päätyy sekajätteen mukana polttoon. Tämä on asia, jonka jokainen voi tehdä kotona, muistuttaa Jokinen.

Lue myös: Ukrainan sota sulki 400 miljoonan ihmisen vilja-aitan ovet – "Kriittisesti nälkäiset lisääntyvät 45 miljoonalla"