Kuoriperunat olivat harvinaista herkkua Ludvig XVI:n päivällisillä
Perunan matka Etelä-Amerikasta Suomeen ei ole käynyt käden käänteessä. Meillä nykyisin tuttuakin tutumpi suuhunpantava kehittyi viljelykasviksi useita tuhansia vuosia sitten Andien rinteillä Titicacajärven ympäristössä.
Intiaanit kasvattivat kymmeniä perunalajikkeita, joiden nimiksi he olivat antaneet mm. kissanpää, laamankieli ja puumantassu. Maahamme peruna tuli 1700-luvulla. Kasvi nimettiin meillä päärynän mukaan. Maapäärynät olivat perunoita ja puupäärynät päärynäpuun hedelmiä.
Eurooppaan peruna tuotiin Kanarian saarten kautta 1500-luvun puolivälissä. Sitä pidettiin kasvitieteellisten puutarhojen kauniskukkaisena koristeena ja hovien erikoisuutena. 1600-luvulla saivat Englannin kuninkaan Jaakko I:n ja Venäjän tsaarin Pietari Suuren vieraat juhla-aterioilla maistella ihmeellistä mukulaa.
Versaillesin hovissa tarjottiin Ludvig XVI:n päivälliskutsuilla 1700-luvulla harvinaista herkkua eli kuoriperunoita voinokareen kera.

