Sydämeeni joulun teen on yksi suosituimmista joululauluista. Sanoittaja Vexi Salmi paljastaa, että sitä pidettiin ilmestymisajankohtanaan harhaoppisena.
Vexi Salmi sanoitti Sydämeeni joulun teen Vesa-Matti Loirin vuonna 1988 ilmestyneelle pitkäsoitolle omien sanojensa mukaan kolmessa vartissa. Yhden Suomen rakastetuimmista joululauluista sävelsi Kassu Halonen – niin ikään hyvin nopeasti.
– Veskun LP:ltä puuttui yksi kappale ja työpaikalla aamukahvit juotuani mietin, että jotain tähän pitäisi tehdä. Annoin aivojen työntää siellä varastossa olevia asioita esiin. Halusin kirjoittaa harrasta ja kuuntelijaa koskettavaa tekstiä, Salmi pohtii.
– Kun sain tekstin valmiiksi, vein sen Kassulle, käskin lopettaa kaiken, mitä hän oli tekemässä, ja säveltämään kappaleesta hyvän. Oli pari ohjetta: halusin, että siinä on isä-Bachia kunnioittavat sointukulut ja että siitä tulee kirkkokelpoinen laulu.
Salmi uskoo, että suomalaisuuteen kuuluu tietty haikeus ja melankolia ja että se osaltaan selittää sen suurta suosiota. Kappaleessa ilo tulee surun kautta.
– Meidän ajatteluumme ja varsinkin musiikin kuunteluun kuuluu surumielisyys ja molli. Olemme lainanneet sen slaaveilta. Ahvenanmeri on sellainen molliraja.
Kaikki eivät ottaneet kappaletta vastaan yhtä suopeasti, joissain piireissä sitä pidettiin suorastaan harhaoppisena. Salmen mukaan kappaletta tulkittiin niin, että pelastus seuraa omista teoista, kun luterilainen teologia esittää sen olevan seurausta armosta.
– Suhtauduin kritiikkiin päätäni ravistellen. Dogmaattisuus on aina ollut ja tulee aina olemaan typerää