Putin nostettiin Jeltsinin seuraajaksi täysin vilpillisesti ilman aitoja presidentinvaaleja, kirjoitti Aleksei Navalnyi omaelämäkerrassaan.
Vladimir Putin on nyt ollut Venäjän presidenttinä 25 vuotta.
Putinin ensimmäiset kaksi presidenttikautta olivat vuosina 2000–2008, kolmas kausi alkoi vuonna 2012, neljäs kausi vuonna 2018 ja viides viime vuonna.
Venäjän nuoret eivät muista lainkaan Venäjää, jonka presidenttinä oli joku muu kuin Putin. Mutta oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi muisti. Navalnyi kertoi tienneensä jo 1990-luvun lopulla, ettei Putinista olisi hyväksi johtajaksi.
– Tiesin, etten voinut uskoa sanaakaan siitä, mitä Putin sanoi. Hänen nimityksensä sai minut vastustamaan häntä määrätietoisesti. En halunnut, että joku tuollainen olisi maani johtaja, kirjoitti Navalnyi omaelämäkerrassaan Patriootti — Muistelmat.
Navalnyi alkoi kirjoittaa viime vuonna ilmestynyttä omaelämäkertaansa vuonna 2020 sen jälkeen, kun hänet myrkytettiin Novitshok-hermomyrkyllä, minkä seurauksena hän joutui sairaalaan vakavassa tilassa.
Putinia vastaan alusta lähtien
Putinin edeltäjä, vuosina 1991–1999 presidenttinä ollut Boris Jeltsin käytännössä itse valitsi Putinin ja nosti tämän seuraajakseen. Tämä on Navalnyin mukaan tärkein syy sille, miksi Putin herätti hänessä vahvaa epäluottamusta.
Mitään rehellisiä ja aitoja presidentinvaaleja, joissa Putinilla olisi ollut aitoja kilpailevia ehdokkaita, ei järjestetty.
Navalnyin mukaan vannoutunut kommunisti ja entinen KGB-agentti tuskin olisi voittanut vaaleja reilulla kampanjalla ja aidossa kilpailuasemassa.
Jeltsiniin verrattuna Putin kuitenkin näyttäytyi siihen aikaan monen venäläisen mielestä loistoehdokkaana. Toisin kuin Jeltsin, Putin oli nuori eikä ryypännyt. Navalnyi kuitenkin kirjoittaa nähneensä Putinin mädän ytimen alusta lähtien.
Navalnyin mukaan Putin nostettiin presidentiksi, koska hän oli lojaali Jeltsinille ja tämän perheelle ja valmis antamaan heille juridisen koskemattomuuden.
– Halusin ottaa paikkani poliittisen kentän vastakkaiselta puolelta, mahdollisimman kaukana Putinista, jotta kun olisin joskus isoisä, voisin kertoa lapsenlapsilleni: ´Olin häntä vastaan alusta lähtien´, Navalnyi kirjoitti.
Ikävä kyllä, Navalnyista ei koskaan tullut isoisää, sillä hän kuoli helmikuun puolivälissä vuonna 2024 epäselvissä oloissa vankileirillä Siperiassa.
Lue myös: Näin Venäjä teki Navalnyin elämän sietämättömäksi vankilassa
Navalnyi uhrasi henkensä pitääkseen lupauksen
Sen jälkeen, kun Navalnyi myrkytettiin Novitshok-hermomyrkyllä vuonna 2020, hän oli pitkään hoidossa Saksassa.
Tammikuussa 2021 Navalnyi päätti palata takaisin kotimaahansa. Venäjällä hänet otettiin kiinni heti lentokentällä ja passitettiin tekaistujen syytteiden nojalla vankilaan.
Lue myös: Päiväkirjapaljastus: Tästä syystä Navalnyi palasi Venäjälle
Vankilassa Navalnyia kidutettiin ja kohdeltiin täysin epäinhimillisesti. Venäläisen oppositiomedian Meduzan mukaan pahamaineisen IK-6-siperialaisvankilan henkilökunta teki Navalnyin elämän tarkoituksellisesti sietämättömäksi. Se myös yritti peitellä jälkiään keksimällä ristiriitaisia selityksiä tekemilleen rikkomuksille.
Navalnyi pantiin IK-6:ssa eristysselliin 23 kertaa. Yli kaksi vuotta kestäneen vankeuden aikana hän vietti eristyssellissä kaikkiaan yli 300 päivää.
Lue myös: Aleksei Navalnyi saa muistomerkin Helsinkiin Kremlille kiusalliseen paikkaan
Moni ihmetteli Navalnyin päätöstä palata Venäjälle, mutta oppositiojohtajalle itselleen päätös oli selvä.
– Minulla on maani ja näkemykseni. En halua luopua maastani tai pettää sitä, Navalnyi kirjoitti.
Navalnyi uhrasi henkensä pitääkseen lupauksensa.
– Palaamalla Venäjälle täytin äänestäjille antamani lupauksen. Venäjällä on oltava joitakin ihmisiä, jotka eivät valehtele heille.