Tästä Krimin kansanäänestyksessä on kyse

Sen sijaan länsimaat ja Ukraina pitävät äänestystä laittomana.  

Mistä Krimillä äänestetään?

Krim on Ukrainaan kuuluva autonominen tasavalta. Äänestyksessä on vain kaksi vaihtoehtoa: joko Krim liittyy Venäjään tai palaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiseen perustuslakiin. Se merkitsisi Krimille hyvin itsenäistä asemaa eli käytännössä Venäjän vaikutusvallan kasvua. 

Miksi Krimillä äänestetään?

Ukrainan vallankumous syöksi vallasta presidentti Viktor Janukovitshin, jolla oli läheiset suhteet Venäjään. Uudet valtaapitävät yrittävät lähentyä länttä, mikä ei miellytä Venäjä-mielistä Krimiä.

Venäjä haluaa pitää Neuvostoliittoon kuuluneen Ukrainan tiiviisti vaikutuspiirissään. Krimin asukkaat seuraavat pääasiassa venäläistä mediaa, joka on väittänyt Kiovan hallintoa fasistiseksi ja pelotellut venäläisten aseman heikkenemisellä. 

Kuka Krimiä tällä hetkellä hallitsee?

Toissa viikolla aseistetut miehet valtasivat Krimin alueparlamentin. Siellä pidettiin suljetuin ovin äänestys, jossa uudeksi pääministeriksi valittiin Venäjä-mielinen Sergiy Aksyonov. Vaaleissa Aksyonovin puolue oli saanut vain neljä prosenttia äänistä. Norjalaisen Aftenpostenin mukaan parlamentin äänestystulos väärennettiin. 

Mitä äänestyksellä tavoitellaan?

Asiantuntijat arvioivat Krimin olevan Venäjälle vain pelinappula, jonka avulla se pyrkii varmistamaan vaikutusvaltansa koko Ukrainassa. Venäjä voi käyttää äänestystulosta sotilaallisen läsnäolonsa oikeutuksena ja neuvotteluvalttina.

Sotilaallisesti Sevastopolin laivastotukikohta on Venäjälle tärkeä, ja sillä on historiansa vuoksi venäläisille myös suurta tunnearvoa. 

Onko Krimillä oikeus päättää tulevaisuudestaan kansanäänestyksellä?

Ukrainan perustuslain mukaan kansanäänestys Krimin asemasta pitäisi järjestää koko maassa. Länsimaat lähtevät siitä, että kansainvälisen oikeuden mukaan yksittäinen alue ei voi päättää kansanäänestyksellä, mihin maahan se kuuluu. 

Mitä vaikutuksia äänestyksellä on Ukrainan ja Venäjän ulkopuolella?

Lännen ja Venäjän välit kiristyvät. Länsi on jo päättänyt turvautua talouspakotteisiin, Venäjältä odotetaan vastapakotteita.

Monien maiden huolenaihe on, miten Venäjä vastedes suhtautuu alueisiin, joissa asuu paljon venäläisiä. 

Onko äänestys rehellinen?

Lännen silmissä ei. Kumpikin vaihtoehto merkitsee lähentymistä Venäjän kanssa. Äänestäjät saavat mediasta värittynyttä tietoa, eikä vaalijärjestelyihin luoteta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ei pyynnöstä huolimatta lähetä Krimille vaalitarkkailijoita, koska se ei ole järjestön jäsen. Paikalle on tulossa Venäjä-mielisiä tarkkailijoita. 

Miksi äänestys on niin merkittävä?

Ukrainan vallankumous johti länsimaat ja Venäjän jyrkimmin vastakkain sitten kylmän sodan. Kriisi kulminoituu Krimin äänestykseen, jota länsi ei voi hyväksyä. 

Mitä äänestyksen jälkeen tapahtuu?

Äänestystulos saadaan sunnuntai-iltana. Sitä juhlittaneen näyttävästi. Vähemmistöt saattavat järjestää mielenosoituksia, mutta niiden kokoa on vaikea arvioida. Tarvittaessa ne taltutetaan kovin ottein.

Talouspakotteet tulevat voimaan.

Diplomaattisesti paras vaihtoehto olisi jatkaa neuvotteluja Ukrainan tulevaisuudesta. On kuitenkin äärimmäisen vaikea löytää ratkaisu, jonka sekä ukrainalaisten enemmistö, länsimaat että Venäjä voisivat hyväksyä. Pahin vaihtoehto olisi, että Venäjä laajentaisi sotilaallisia toimiaan muualle Ukrainaan.