Tällaisia ovat suomalaisten valitsemat mepit

Alexander Stubb (kok.)

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, 46, lunasti paikkansa odotetusti EU-parlamentissa. Kokoomuslainen Stubb tähyää pääministeriksi eli nähtäväksi jää, pitääkö hän paikkansa.

Asiantuntemuksella ja kielitaidolla vakuuttanut Stubb lähestyy asioita käytännönläheisesti ja kammoksuu byrokratiaa. Hän päivittää Twitteriin ja Instagramiin ahkerasti liikkeitään. Vaalien alla hän pyrki pönkittämään rentoa julkikuvaansa myös osallistumalla Putous-viihdeohjelmaan.

Espoolainen Stubb valittiin europarlamenttiin edellisvaaleissa. Kausi jäi kesken, kun hänet kutsuttiin ulkoministeriksi.

Hän on filosofian tohtori kansainvälisen politiikan alalta.

Iso kysymys on, jaksaisiko hän kiinnostua rivimepin työstä. Ennen kokoomuksen puheenjohtajakisaa hän oli keskeinen ehdokas Suomen komissaariksi.

Olli Rehn (kesk.)

Olli Rehnin, 52, ura Brysselissä jatkuu uusin kuvioin. Lähtökohdat ovat kadehdittavat. Asiat ja verkostot ovat hallinnassa, kun takana on mittava kokemus komissaarin tehtävissä ja sitä ennen komissaarin kabinettipäällikkönä.

Rehnin valinnan myötä integraatiomyönteinen asennoituminen voi vahvistua keskustan piirissä, mutta yhteentörmäyksiäkin voi tulla.

Rehnillä on takana mittava ura EU:ssa, mutta kotimaassa poliittinen tähti ei lähtenyt nousuun lupaavasta alusta huolimatta.

Rehn oli vasta 26-vuotias tultuaan valituksi keskustan varapuheenjohtajaksi 1988. Sitten äänestäjät pudottivat hänet europarlamentista. Myöhemmin hän pyrki keskustan puheenjohtajaksi, mutta hävisi Anneli Jäätteenmäelle.

Milloin takaisin Suomeen? Ehkä sitten, kun keskustassa aletaan etsiä sopivaa presidenttiehdokasta.

Jussi Halla-aho (ps.)

Jussi Halla-ahon läpimeno mepiksi ensiyrittämällä oli odotettu, vaikka hänen valtakunnallinen kannatuksensa mitattiin nyt ensimmäistä kertaa.

Perussuomalaisten maahanmuuttokriittisintä siipeä edustava Halla-aho, 43, valittiin 2011 eduskuntaan Suomen kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä ja Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla. Nyt hän sai perussuomalaisille toisen paikan europarlamenttiin.

Halla-aho tunnetaan kärkevistä blogikirjoituksistaan. Hänet on tuomittu sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Halla-aho kiistää olevansa rasisti ja sanoo vastustavansa monikultturismia ja holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa.

EU:ssa hän haluaa pureutua muun muassa siirtolaisongelmaan ja rikollisten vapaaseen liikkuvuuteen unionin sisällä.

Tampereella työläisperheeseen syntynyt Halla-aho on opiskellut Venäjää yliopistossa ja väitellyt muinaiskirkkofilosofiasta.

Liisa Jaakonsaari (sd.)

Toisen meppikautensa aloittava Liisa Jaakonsaari, 68, ei politiikkaa seuraavalle yleisölle enää esittelyjä kaipaa. Vuonna 1979 alkanutta kansanedustajauraa ehti kertyä yhtäjaksoisesti 30 vuotta. 

Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisessä hallituksessa Jaakonsaari toimi työministerinä. Eduskunnassa hän johti pitkään tärkeää ulkoasiainvaliokuntaa. 

Ennen poliitikon uraansa Jaakonsaari työskenteli toimittajana kotikaupungissaan Oulussa. 

Jaakonsaari on suhtautunut myönteisesti Suomen hakeutumiseen Naton jäseneksi. Hän toimii nykyisin myös euroatlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua edistävän Atlantti-seuran puheenjohtajana. 

Harrastuksikseen Jaakonsaari mainitsee kalastuksen, lukemisen, laskettelun ja luonnon. 

Sirpa Pietikäinen (kok.)

Sirpa Pietikäinen, 55, jatkaa europarlamentissa toista kokonaista kauttaan. Bryssel kutsui häntä ensi kerran vuonna 2008, kun Alexander Stubb valittiin ulkoministeriksi. 

Tähänastisella meppiurallaan Pietikäinen on erikoistunut muun muassa sisämarkkina- ja kuluttajansuoja-asioihin sekä laajempiin talouskysymyksiin. Pietikäisen valttina on, että hän osaa selittää vaikeatkin asiat selkokielellä. 

Helsingin Naisten kympillä Pietikäinen on jäänyt monien hölkkääjien mieleen tarjoamalla jo useampana vuonna suolakurkkuja. 

Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. 

Kissoja harrastava hämeenlinnalainen on tehnyt politiikkaa nuoresta saakka. Hänet valittiin eduskuntaan 24-vuotiaana, ja hän työskenteli Arkadianmäellä 20 vuotta. Vuosina 1991-1995 hän kantoi ympäristöministerin salkkua. 

Paavo Väyrynen (kesk.)

Paavo Väyrynen, 67, tulee takaisin. Putoaminen eduskunnasta 2011 ja kolmas sija presidentinvaaleissa eivät lannistaneet politiikan ikivihreää konkaria. Europarlamenttiin palaa monissa liemissä keitetty politiikan moniosaaja Suomen Keminmaalta.

Väyrynen oli mukana joukossa jo silloin, kun Suomi liittyi EU:hun 1995 ja eduskunta valitsi Suomen ensimmäiset europarlamentaarikot.

Europestiä kesti vuoteen 2007, jolloin kotimaassa oli tarjolla muutakin kuin kansanedustajan paikka: ulkomaankauppaministerin tehtävä Matti Vanhasen kakkoshallituksessa.

Huumorivaihteen itsestään löytänyt Väyrynen kampanjoi tällä kertaa pyrkimällä "kuninkaaksi". Miten kauan uusi kausi EU-parlamentissa kestää, jää nähtäväksi. Väyrynen on ilmoittanut pyrkivänsä kansanedustajaksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Heidi Hautala (vihr.)

Heidi Hautala, 58, tekee jälleen paluun EU-parlamenttiin. Parlamentti on hänelle tuttu paikka, sillä hän on ollut parlamentaarikkona 1995-2003 ja vuodesta 2009 kesään 2011 asti, jolloin hän nousi kehitysministeriksi. Nyt hän oli jälleen vapaa lähtemään Brysseliin, sillä hänen pestinsä kehitysministerinä katkesi viime syksynä Arctia Shipping -jupakan takia.

Helsinkiläinen Hautala oli perustamassa vihreää liittoa 1980-luvun lopussa. 1990-luvulla hän ajoi etenkin kansalaisten oikeutta saada tietoa aina EU:n tuomioistuimesta asti.

Tunnetuimmassa tapauksessa hän haastoi EU:n ministerineuvoston EY-tuomioistuimeen, koska neuvosto ei halunnut julkistaa asevientiin liittyviä asiakirjoja. Pitkä käsittely päättyi Hautalan voittoon, ja EU-kielenkäyttöön ilmaantui verbi ”hautalisoida” eli ”julkistaa osittain”. Samaa salailun lopettamisen teemaa hän haluaa ajaa nytkin.

Merja Kyllönen (vas.)

Merja Kyllönen, 37, on toisen kauden kansanedustaja ja entinen liikenneministeri Suomussalmelta. Hän sai vasemmistoliitolle takaisin puolueen menettämän EU-parlamenttipaikan, ja vasemmistoliitto nousee takaisin EU-parlamenttiin viiden vuoden tauon jälkeen. 

Liikenneministerinä Kyllönen opittiin tuntemaan persoonallisena ja suorasukaisena poliitikkona, joka sai Liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan eroamaan. Hän on myös harrasterunoilija, joka lausui koskettavan erorunon, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta maaliskuussa kehysriihen jälkeen. 

Hallituksen sisällä Kyllöstä pidettiin suurena humoristina, joka onnistui keventämään tunnelmaa tylsinä hetkinä. Hänen tavaramerkkinsä on myös voimakas kainuulainen puheenparsi. 

Henna Virkkunen (kok.)

Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, 41, nostatti kulmakarvoja julkaisemalla vaalisloganinsa "Toiset tykkää, toiset ei". Harva poliitikko miellyttää kaikkia, mutta tätä harvemmin myönnetään itse.

Virkkunen herättää ristiriitaisia tunteita ajamiensa uudistusten takia. Tällä hallituskaudella riippakivenä on ollut kuntauudistus, mutta myös valtion keskushallinnon uudistus. Viime hallituskaudella opetusministerinä hän yritti laittaa koulujen tuntijakoa uuteen uskoon.

Kovana neuvottelijana tunnettu Virkkunen on viettänyt lapsuutensa Etelä-Pohjanmaalla.

Hänen puolisonsa Matti Mäkinen on Hankasalmen kunnanjohtaja. Heillä on ala-asteikäinen poika. Elämässä mukana ovat myös jackrussellinterrieri Lili ja ravivarsa Valpuri.

Koulutukseltaan hän on filosofian lisensiaatti.

Nils Torvalds (r.)

Meppipaikkansa uusinut Nils Torvalds, 68, on entinen toimittaja, joka nuoruudessaan vaikutti myös Suomen kommunistisen puolueen riveissä.

Nettisivullaan Torvalds kuvaa itseään näin: "Aiemmin toimittajana toimiessani tutkin miten valta toimii eri tasoilla. Kriittisyys on edelleen tärkeä osa työtäni, ei vähiten Brysselin suhteen".

RKP:n riveihin Torvalds siirtyi vanhoilla päivillään. Hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi 2007. Hän jätti tehtävän kuitenkin vuonna 2011 riitauduttuaan RKP:n silloisen puheenjohtajan Stefan Wallinin kanssa.

Vuoden 2009 eurovaaleissa Torvalds jäi reilulla 14 000 äänellä varasijalle, mutta pääsi Brysselin ja Strasbourgin kamareihin, kun tuolloin RKP:n edustajaksi valittu Carl Haglund siirtyi puolustusministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi kesällä 2012.

Anneli Jäätteenmäki (kesk.)

Ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäki, 59, on löytänyt Euroopan parlamentista itselleen mieluisan toimintaympäristön. Hän on ilmoittanut, ettei ole pyrkimässä kansanedustajaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Europarlamentti oli avautunut Jäätteenmäelle vuoden 2004 vaaleissa kuin sopivasti tielle osunut turvasatama kotimaan poliittisen myrskyn jälkeen.

Suomen historian ensimmäisen naispääministerin ura oli edellisenä keväänä kaatunut niin sanottuun Irak-vuotoon. Sitä ehti kestää vain pari kuukautta.

Omat eivät hylänneet Jäätteenmäkeä. Hän sai tuolloin lähes 150 000 ääntä ja viime kerrallakin vuonna 2009 yli 80 000. Vain perussuomalaisten Timo Soini menestyi silloin paremmin.

Jäätteenmäkeä taivuteltiin keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2012 vaaleihin, mutta tämä torjui pyynnöt. Palavaa innostusta ei löytynyt.

Sampo Terho (ps.)

Sampo Terho, 36, kuittasi itselleen odotetusti jatkokauden europarlamentissa. Yleisöön meneväksi puhujaksi EU-kentillä kasvanut Terho peri Timo Soinin paikan parlamentissa vuonna 2011, jolloin Soini valittiin eduskuntaan.

Europarlamentissa hän on ollut talousvaliokunnan ainoa suomalaisjäsen. Hän on istunut EU-kriittisessä Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -parlamenttiryhmässä ja on sen varapuheenjohtaja sekä työvaliokunnan jäsen. Tulevan ryhmänsä perussuomalaiset päättävät vasta nyt vaalien jälkeen.

Helsinkiläinen Terho on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan Suomen historia. Hän on ollut rauhanturvaajana Bosnia-Hertsegovinassa ja työskennellyt Maanpuolustuskorkeakoulun strategiatutkijana. Terho on myös julkaissut kirjan kuolemanrangaistuksen historiasta.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.)

Vaasalainen kolmannen kauden kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, 42, kampanjoi EU-vaaleissa asiantuntijana. Pohjaa sille on, sillä hän on johtanut kuluvalla vaalikaudella EU-asiat käsittelevää eduskunnan suurta valiokuntaa.

Poliitikkona Kumpula-Natri on profiloitunut EU-asioiden lisäksi lähinnä talouteen ja teollisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Hänellä on myös insinöörin tutkinto ja keskeytyneet kauppatieteen opinnot Vaasan yliopistosta.

Kumpula-Natrin ministeritien tukkona on ollut edellinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen, joka on samasta vaalipiiristä. SDP:n puheenjohtajan vaihtuminen Antti Rinteeseen saattaa muuttaa tilanteen.

Fennovoiman lobbarin Pasi Natrin kanssa aviossa oleva Kumpula-Natri ilmoittaa perheensä vapaa-ajan huviksi mökin kunnostuksen.