Sovellusten käyttöehdot jäävät kuluttajalta usein lukematta, minkä vuoksi hän ei ehkä tiedä, mitä tietoja esimerkiksi terveyssovellukset hänestä keräävät.
Hyvinvointi- ja terveyssovellusten käyttäjä ei välttämättä tiedä, minkälaista dataa hänestä niillä kerätään, sanoo viestintäneuvos Taru Rastas liikenne- ja viestintäministeriöstä. Henkilötiedon käsittelyyn tarvitaan käyttäjän lupa, mutta Rastaan mukaan tilanne on epäselvä ja vaatii selkeyttämistä.
– Kuluttaja ei välttämättä tiedä, minkälaista dataa laite tai sovellus kerää ja mihin dataa käytetään, kun se siirtyy älylaitteesta laitevalmistajalle tai palveluntarjoajalle.
Kuluttajille on tällä hetkellä tarjolla arviolta jopa 50 000 erilaista hyvinvointi- ja terveyssovellusta. Sovellusten avulla voi seurata vaikkapa liikkumista tai unenlaatua. Samalla ne keräävät käyttäjistä tietoja.
Osaa terveys- ja hyvinvointisovelluksista käytetään yksin älypuhelimessa. Lisäksi on laitteita, kuten älyvaakoja ja aktiivisuusrannekkeita, joita voidaan hallita älypuhelinsovelluksella.
Rastaan mukaan on palveluntuottajasta ja sovelluksesta kiinni, mihin kuluttaja tarkalleen suostuu, kun hän hyväksyy käyttöehdot. Rastas arvelee, että käyttöehdot hyväksytään usein tarkemmin lukematta.
– On vähän ongelmallista, että tietojen antaminen on vaatimus palvelun saatavuudelle. Joko hyväksyt ehdot tai et voi käyttää palvelua.
Käyttöehtoja ei valvota tai tarkisteta
Sovellusten käyttöehtojen pitäisi olla niin läpinäkyvät, että niiden perusteella ihminen tietää, mitä tietoja hänestä kerätään, sanoo tietosuojavaltuutetun toimiston toimistopäällikkö .