Saksalainen Uniper jatkaa kitkerää taisteluaan suomalaista suuromistajaa Fortumia vastaan. Nyt miekkoja heiluttelee ammattiyhdistysliike. Fortum ja Suomen hallitus tekevät pahan virheen, jos ne sortuvat ”nokialaiseen” ylimielisyyteen, kirjoittaa MTV:n kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.
Vuosi 2008 oli juuri aluillaan. Bochumissa Ruhrin vanhassa teollisuuspyhätössä oli vietetty normaali rauhallinen joulu.
Rauhan rikkoi suomalainen Nokia. Silloinen matkapuhelinjätti ilmoitti sulkevansa Bochumin tehtaansa.
Alihankkijat ja vuokratyöntekijät mukaan lukien noin 4000 ihmistä joutui kilometritehtaalle.
Menetettyjen työpaikkojen määrä ei sinänsä ollut mahdoton ja sulkeminen oli varmasti liiketaloudellisesti järkevää.
Surkeata – osin suorastaan ala-arvoista – oli omasta erinomaisuudestaan vakuuttuneiden Nokian johtajien viestintä Saksassa.
Ammattiyhdistysliikkeen, poliitikkojen ja lopulta koko saksalaisen yhteiskunnan kysymyksiin ja protesteihin suhtauduttiin ”nokialaisella” ylimielisyydellä. Juuri sillä, joka loppupeleissä hioutui suoranaiseksi tavaramerkiksi ja josta sittemmin on kirjoitettu sekä enemmän että vähemmän kiittelevää tekstiä.
Nokian törttöily muistetaan edelleen
Nuo munaukset muistetaan Saksassa. Erinomaisen hyvin. Ja edelleen.
Palasin itse ”rikospaikalle” muutama vuosi tehtaan sulkemisen jälkeen. Kohtasin suoranaista agressiivisuutta. Matkapuhelinkaupassa sanottiin, että asiakkaat kiertävät Nokian puhelimet kaukaa.
Kun Jorma Ollilan, hänen kiitellyn unelmatiiminsä ja sen lukuisten opetuslasten törttöilystä oli tammikuussa 2018 kulunut kymmenen vuotta, Ruhrin alueen laajalevikkisissä lehdissä julkaistiin taas kerran kitkeriä muisteluita noista karuista vuosista.
Pekka Lundmark ja Antti Rinne, ottakaa tämä huomioon, kun tavaatte Uniperin pääluottamusmieheltä Harald Seegatzilta saamanne kirjettä ja pohditte seuraavia siirtoja.
Kirjeessä Seegatz ja Uniperin työntekijät peräävät suuromistaja Fortumilta ja sen toimitusjohtajalta konkreettisempaa tietoa työnantajansa tulevaisuudesta. Rinnettä saksalaiset lähestyvät, koska Suomen valtio on yksi Fortumin omistajista.
Sama kirje on lähetetty myös Saksan hallitukselle Berliiniin ja Nordrhein-Westfalenin osavaltion hallitukselle Düsseldorfiin.
Työntekijöiden ärsyttämistä kannattaa varoa
Fortum on nyt saksalaisen energiajätin suurin omistaja. Se pyrkii tietysti tekemään Uniperin kanssa järkeviä liiketaloudellisia ratkaisuja. Se voi tarkoittaa yrityksen pilkkomista ja osien myymistä. Tavoitteena on kasvaa kannattavasti.
Viimeisen viivan alle jäävä luku ratkaisee. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa. Niin pitääkin olla.
Työntekijöiden ärsyttämisestä, jos se leviää koko saksalaiseen yhteiskuntaan samalla tavalla kuin Nokian tapauksessa, voi kuitenkin tulla ratkaiseva jarru, joka tuntuu vuosia. Sitä ei pidä unohtaa, kun tavoitellaan kasvua ja parannetaan tuloskuntoa.
Näin erityisesti Saksassa, missä nimenomaan suuret konsernit ovat ay-liikkeen tiukassa pihtiotteessa. Yritysjohtajien on pakko pelata yhteen ay-pamppujen kanssa.
Uniperin johtokunta on toiminut Fortumin kanssa kiistatta tökerösti. Taustalla on ollut pelko yrityksen pilkkomisesta ja myymisestä. Kampittamisessa on käytetty vähintäänkin kyseenalaisia keinoja.
Iso omistaja on tietysti voittanut taistelun. Koko johtokunta on jättänyt tai jättää paikkansa.
Fortumista voi kasvaa ”pahis”
Työntekijöiden edustajat, joilla on lain suojaama paikka Uniperin hallituksessa, katsovat faktoja toisesta näkökulmasta. Heille kytkintä nostaneet johtajat ovat olleet liittolaisia Fortumin vastaisessa taistelussa.
Tätä veljet Lundmark ja Rinne ei kannata ylenkatsoa. Ei, vaikka se kirvelee.
Energian tuottaminen ja jakeleminen on omalla erityisellä tavallaan ”poliittista” liiketoimintaa. Paljon enemmän kuin vaikka matkapuhelimien valmistaminen.
Tästä riittää esimerkkejä sekä meillä Suomessa että myös Saksassa.
Jos Fortumista tulee Saksassa ay-liikkeen masinoinnin ansiosta ”pahis”, liiketoiminnan kannattava kasvattaminen on huomattavasti hankalampaa. Ja mikä pahinta, huono maine leviää nopeasti myös muihin Euroopan maihin.
Fortumin johto tekee virheen, jos se luottaa ”nokialaisesti” vain omaan tai omien ”jeesmiesten ja -naisten” arvioon siitä, onko Uniperin työntekijöitä silitetty oikealla tavalla oikeaan suuntaan.
Virheitä on jo tehty. Sen pääluottamusmiehen kirje vahvistaa. Ne kannattaa korjata ajoissa.