Mainos

Tänään vietetään sähkön päivää: Valaisemme jo ledillä ja pian asumme älytalossa

Sähkö on läsnä jokapäiväisessä elämässä, eikä sen käyttöä juurikaan ajattele: kotityöt, viihde, harrastukset, yhteydenpito – kaikki toimii sähköllä.

– Me suomalaiset olemme voineet hyvin luottaa siihen, että sähkö tulee pistorasiasta niin työpaikalla, kotona kuin kesämökilläkin. Sähköä ei tarvitse ajatella eikä siitä ehkä siksi tiedetä kovin paljoa. Toisinaan vain sähkökatkos muistuttaa sen tärkeydestä, Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Tarja Hailikari sanoo.

Puhdasta sähköä tuulesta ja auringosta

Oman energian kulutuksen seuranta on tullut entistä helpommaksi. Tuntikohtaiset sähkömittarit on asennettu kaikkiin kotitalouksiin ja oman energiayhtiön nettisivustolta voi seurata omaa kulutustaan. Useat sähköyhtiöt tarjoavat asiakkailleen jo tuntisähkösopimuksia, jolloin kuluttaja maksaa käyttämästään sähköstä sähköpörssin tunneittain määräytyvän hinnan.

Aurinkopaneelien hinnat ovat viime vuosina laskeneet rajusti ja aurinkosähköjärjestelmät yleistyneet. Aurinkosähköä tuotetaan Suomessa tällä hetkellä noin 10 MW teholla lähinnä omaan tarpeeseen.

– Vielä muutama vuosi sitten aurinkosähköjärjestelmiä ei saanut liittää yleiseen sähköverkkoon, mutta tilanne on parin viime vuoden aikana muuttunut. Tänä päivänä jo 17 energiayhtiötä ostaa pientuottajilta aurinkosähköä. Myös monet yritykset ja kaupan ketjut ovat asentaneet aurinkovoimaloita rakennustensa katoille, Hailikari kertoo.

Tuulivoimarakentaminen on vilkasta ja vuonna 2015 tuulivoimalla tuotettiin 2,3 TWh sähköä, mikä oli lähes kahdeksankertainen määrä verrattuna vuoteen 2010 ja tuplasti enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuulivoima-alan investointien arvo tuplaantui ja oli yli puoli miljardia euroa. Tuulivoimaloita Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 389 kappaletta. Työn alla on noin 80 uutta tuulivoimalaa ja suunnitteilla lähes 400.

Sähköautot ja sähkövarastot tulevat

Sähköautojen ja ladattavien hybridien yhteismäärä vuonna 2011 oli vain 56. Vuoden 2015 lopussa liikenteessä oli jo 1 500 tällaista autoa. Vielä kolme vuotta sitten sähköautomalleja oli tarjolla vain neljä, mutta sen jälkeen lähes kaikki merkittävät automerkit ovat tuoneet markkinoille omat sähköiset vaihtoehtonsa ja kertoneet uusista tulevista julkistuksista.

Julkisia latauspisteitä Suomessa on noin 400 ja uusia avataan eri puolelle Suomea. Vuosi sitten perustettiin valtakunnallinen latausoperaattori. Myös joukkoliikenne sähköistyy. Helsingin seudun liikennelaitos on tilannut 12 sähköbussia ja rataverkon sähköistys jatkuu.

Tarja Hailikarin mukaan sähkön varastointiin on kehitteillä useita eri menetelmiä. Kun sopivia ratkaisuja löydetään, avautuu tie entistä laajemmalle aurinko- ja tuulisähkön tuotannolle. Tällä hetkellä on tarjolla akkukontti kokonaisen kaupunginosan tarpeisiin. Kotikäyttöön on jo esitelty akkuja, joilla vaikkapa itse tuotetun aurinkosähkön saa talteen myöhempää käyttöä varten. Myös sähköauton käyttö kodin energiavarastona tulee yleistymään.

Valaisemme jo ledillä ja pian asumme älytalossa

Erilaisten LED-lamppujen ja -valaisimien määrä on parissa vuodessa moninkertaistunut, laatu parantunut ja hinta alentunut. Vuonna 2011 LED-lamppujen osuus lamppujen kokonaismyynnistä oli 6 prosenttia, mutta viime vuonna jo noin kolmannes.

Avoimet väyläjärjestelmät ovat viime vuosina yleistyneet erityisesti liike- ja palvelurakentamisessa. Samoin kotien ja vapaa-ajan asuntojen turvajärjestelmät, etävalvonta ja -ohjaus ovat yleistyneet.  Uusissa ja peruskorjattavissa kerrostaloissa huippunopeat valokuitukaapeloinnit ovat tulleet pakollisiksi.

– Paljon siis tapahtuu ja sähkön käyttö lisääntyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Se on oleellinen osa toimivaa yhteiskuntaa ja siksi sähköyhtiöt investoivat sähköverkon kehittämiseen, Hailikari sanoo.

Sähkön toimitusvarmuutta parannetaan siirtymällä ilmajohdoista maakaapelointiin, jolloin myrskyt eivät enää katkaise sähkönjakelua. Seuraavien viiden vuoden aikana työhön käytetään noin neljä miljardia euroa, mikä tekee sähkötoimialasta suurimman investoijan Suomessa.

Visio muuttuu vauhdilla todeksi

– Olemme sähköistysalalla laatineet yhteisen tulevaisuuteen katsovan Hyvinvointia sähköllä – Visio 2030:n, joka kuvaa sähkön roolia osana jokapäiväistä elämää. Kolme vuotta sitten emme aavistaneet, kuinka nopeasti tuo visio onkaan toteutumassa.

– Yhteenvetona on todettava, että harvalla toimialalla teknologinen kehitys on yhtä ripeää, ja vaikutukset myönteisiä kaikkien suomalaisten elämään ja hyvinvointiin. Tätä halutaan nostaa esiin myös viettämällä pohjoismaista Sähkön päivää lauantaina 23.tammikuuta, nyt ensi kertaa myös Suomessa.

Teksti: Kari Heikkilä

Lähde: Sähköteknisen Kaupan Liitto ry

0:12

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.