Kaisa Jaakkolalla on omakohtaista kokemusta kilpirauhasvaivoista. Hän kärsi pitkään ongelmasta, jota osa lääkäreistä ei tunnusta. Oman tarinansa jakamalla hän haluaa antaa toivoa muille huonosti voiville.
Hyvinvointialan yrittäjä ja entinen fitness-kilpailija Kaisa Jaakkola huomasi vuonna 2006 body fitnessin SM-kilpailujen jälkeen, että keho käyttäytyi kummasti ja mieli tuntui vaipuvan alakuloon tavallista useammin. Pian yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen vuonna 2009 oireita ilmaantui lisää. Hän oli väsynyt, ruoka ei tuntunut sulavan ja mieli oli maassa. Rasvanpoltto tuntui olevan vaikeaa hyvistä elämäntavoista huolimatta.
Kilpirauhasvaivojen oireet voivat poiketa eri ihmisten välillä, mutta yleisimpiä ovat juuri jatkuva väsymys, mielialaan liittyvät ongelmat ja lihominen. Muita mahdollisia oireita ovat matala ruumiinlämpö, hidastunut syke, muistihäiriöt, ummetus ja lisääntynyt unentarve.
Vuonna 2011 Jaakkola päätti tuttavalääkärinsä kehotuksesta teettää kilpirauhaspaneelin. TSH-arvo, josta kilpirauhasen toimintaa tavallisesti tarkkaillaan, oli normaali. Testi näytti kuitenkin muita ongelmia. Jaakkola ei usko, että hänen vaivojensa taustaksi olisi edes epäilty kilpirauhasvaivoja terveyskeskuksen testin perusteella. Oireiden taustalta löytyivät matalat kilpirauhashormonien tasot ja hormonien muunto-ongelma.
Muunto-ongelmasta kärsivän keho toimii Jaakkolan mukaan kuin stressitilassa: aktiivisen T3-hormonin määrä vähenee ja aktiivisen hormonin toimintaa estävän rT3-hormonin määrä kasvaa. Muunto-ongelman syyksi epäillään, ettei tila jostain syystä parannu stressaavan jakson jälkeen.
"Toivoisin avarakatseisuutta lääkäreiltä"
Jaakkola kertoo, että joidenkin arvioiden mukaan Suomessa on jopa puoli miljoonaa diagnosoimatonta kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivää ihmistä, joista vain hieman yli puolet on diagnosoitu. Osa lääkäreistä ei usko tähän.
– Monilla jää tavallinenkin kilpirauhasen vajaatoiminta diagnosoimatta, jos lääkäri ei ole erikoistunut hormoniasioihin.
Muunto-ongelmaa ei Jaakkolan mukaan tunnusteta herkästi, koska siitä ei ole vielä paljoa validia tutkimusta. Olemassa oleva tieto perustuu ennemmin sairastuneiden kokemuksiin.
– Itse epäilen, että ainakin väliaikaisesta muunto-ongelmasta kärsiviä on paljon. Tila voi toki palautua normaaliksi, jos aineenvaihduntaa hidastavaa hormonien muuntoa aiheuttava tekijä poistuu. Kroonisena tätä ongelmaa ei useimmiten tunnisteta, koska sen tuntevia lääkäreitä on vain kourallinen.
– Toivoisin avarakatseisuutta lääkäreiltä, jotta he näkisivät kilpirauhasongelmista myös tämän puolen, joka nyt on alkanut tulla enemmän esille. Eli stressin vaikutukset kilpirauhasen toimintaan.
Koska kehoon vaikuttavat niin monet eri asiat ja lääkäreillä on niin monia eri erikoistumisalueita, ei ole Jaakkolan mielestä lääkärin vika, jos kokonaisuus jää vartin vastaanotolla selvittämättä. Hän saa kuitenkin paljon sähköpostia ihmisiltä, jotka epäilevät sairastavansa kilpirauhasen vajaatoimintaa tai muunto-ongelmaa. Jaakkola kertoo, että he kokevat tullevansa vähätellyiksi, kun lääkärit eivät suostu edes testaamaan kilpirauhasvaivojen varalta.
– Minulta kysellään paljon, mistä löytäisi lääkärin, joka tutkisi asiaa tarkemmin. Lääkärikentällä törmää hyvin monimuotoiseen suhtautumiseen, hän valittelee.
– Minua surettaa eniten se, että moni saa diagnoosin oireistaan kuten masentuneesta mielialasta. Silloin ei välttämättä koskaan saada selville ongelman aiheuttajaa, joka voi olla esimerkiksi diagnosoimaton kilpirauhasen vajaatoiminta.
Myös stylisti Outi Broux kertoo, miten hänen kilpirauhasoireitaan hoidettiin masennuksena. Katso video!
3:04
