Kansallisteatterin liki kolme vuotta kestänyt saneeraus on valmistunut. Pieni näyttämö on tuotu viimein nykyaikaan ja taloon on valmistunut kaksi aivan uutta teatterisalia. Katutasoon avautuu 50-luvun henkinen ravintola – samalle paikalle, jossa näyttelijät aikoinaan juhlivat aamuun niin kauan kuin laskun maksajia riitti.
Paavo Tynellin vanhat valaisimet ja upeat puuhuonekalut somistavat nyt uuden kahvila Willensaunan sisustusta Kaisaniemen puiston laidalla. Valaisimia on säilytetty vuosia Kansallisteatterin varastossa.
Tilassa oli ennen remonttiakin Willensauna, Kansallisteatterin samanniminen näyttämö. Ja sitä ennen 1950-luvulla nimi oli Teatterigrilli, näyttelijöiden kantakapakka. Alun perin paikalla on ollut kylpylähotelli Wilhelmsbad, joka taipui Willensaunaksi.
Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho on kuullut vanhojen näyttelijöiden tarinoita Teatterigrillistä.
– Kapakassa teatteriväki istui aamuun, koska se oli Helsingin ainoana auki neljään saakka. Kerran jossain pöydässä loppuivat rahat. Viereisestä pöydästä Mika Waltari heilutti kirjekuorta ja lähetti lisää rahaa, kertoo Mika Myllyaho.
Ankara savotta – ja helpotus!
Teatterin saneerauksen rahat riittivät, mutta se oli ankara savotta. Kun työ aloitettiin, iski pian pandemia ja sitten Ukrainan sodan myötä rakentamisen hintojen nousu. Lisäksi hallinto-oikeuteen saapui valitus.
Suunnitelmissa oli purkaa Pienen näyttämön vanhin osa ja rakentaa uusi ”välitalo”, jotta saataisiin lisää tilaa. Valitus viivästytti saneerausta niin paljon, että Kansallisteatteri luopui purkamisesta.
– Lopputulos olisi ollut meille täysi kymppi, jos olisimme saaneet lisää tilaa uudessa talossa. Nyt tulos on 9+, kuvailee Mika Myllyaho.
Myllyaho kuvailee silti oloaan onnelliseksi ja helpottuneeksi.
– Lopputulos on nytkin upea!
Tärkeintä turvallisuus ja viihtyvyys
Pääjohtajan mukaan tärkeintä on lopulta turvallisuus; työturvallisuus ja yleisön viihtyvyys. Muistutuksena menneestä seinälle on jätetty köysiä, joilla on käsivoimin kiskottu lavasteita seinille. Tähän puuttui jo työsuojeluviranomainen.
– Sisäilmakin on nyt kunnossa eikä yleisön tarvitse enää tukehtua. Täällä ei ollut aiemmin lainkaan ilmastointia.
Myllyaho ilmoittikin ennen saneerauksen varmistumista, että Pienen näyttämön puoli olisi suljettava vuonna 2019 vaarallisena, jos rahoitusta remonttiin ei löydy.
Pienoinen ihme tapahtuikin samana vuonna, kun Kansallisteatterin saneerausrahoitus ilmestyi Rinteen hallituksen ohjelmaan. Kulttuurikohteen remonttia ei koskaan aikaisemmin ole luvattu hallitusohjelmassa.
Saneeraus maksoi lopulta kaikkiaan 61,4 miljoonaa euroa. Budjetissa pysyttiin varsin hyvin, teatteri sai vielä silloisen kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) siunauksella viiden miljoonan lisärahoituksen.
Aikataulukin piti kutinsa vastoinkäymiset huomioiden hämmästyttävän hyvin, vain muutaman kuukauden.
Salit ilman näyttämöä ja kiinteää katsomoa
Teknisiä asennuksia on vielä kesken, ohjelmisto käynnistyy lokakuun alussa uudessa Maalaamosalissa nuorten voimin. Break kuvaa nuorten ja opettajien uupumista koulumaailmassa. Yleisö istuu pulpeteissa. Salissa ei ole kiinteitä istuimia eikä näyttämöä.
Myös toinen uusi, Taivassali on samanlainen avoin tila. Näitä saleja teatteri tarjoaa ulkopuolisille ryhmille. Näyttämön ja katsomon saa näissä teattereissa rakentaa miten lystää. Yleisö voidaan upottaa vaikka keskelle näytelmää.
– Meillä on aikaisemmin ollut vain "lukittuja" tiloja, näyttämö ja katsomo paikoillaan. Olen huomannut, että erilaiset näytelmät vaativat erilaisia ratkaisuja. Nyt voimme olla tätä tukemassa.
Myllyaho toivoo tänne teatteria myös kesällä.
– Toive on, että nämä näyttämöt olisivat auki läpi kesän ja ensi-iltoja nähtäisiin myös kesä-heinäkuussa.
Tulevia sukupolvia varten
Valosuunnittelija Kalle Ropponen oli mukana teatterin edustajana läpi remontin, liki joka käänteessä.
– Rankkaa oli, mutta me saimme sellaisen talon kuin halusimme, olimme koko ajan vaikuttamassa lopputulokseen.
Hän muistuttaa, että tällaista saneerausta ei tule vuosikymmeniin, siksi olennaista oli laatu ja kestävyys.
– Emmehän me tee tätä taloa itsellemme vain nyt, vaan tuleville sukupolville. Nyt pitää tehdä pitkään kestäviä oikeita ratkaisuja. Minusta me onnistuimme hyvin.
Pienen näyttämön ensimmäinen näytös on lokakuun alussa Vallillan väistötiloista siirtyvä näytelmä Pentti Linkolasta. Tshekkiläisen Patrik Ourednikin menestysromaaniin perustuva Europeana on Pienen näyttämön ensimmäinen uusi näytelmä marraskuun alussa.