Isännöintiliiton mukaan asuntoon remontissa palautettavan perustason määrittelevät yhtiöjärjestys, hyvä rakennustapa, taloyhtiössä sovitut periaatteet ja järkevä kiinteistönpito.
Remontin jälkeen asuntoon tulisi palauttaa perustaso, jonka määrittelevät monet asiat. Yleisimpiä riidanaiheita taloyhtiöissä onkin, millä materiaaleilla ja varusteilla asunto korjataan vesivahingon jälkeen. Pitääkö kylpyhuoneeseen laittaa kaakelit, vaikka siellä on ollut alun perin muovimatto? Voiko huoneiden lattiat kattaa laminaatilla, vaikka laminaattia ei ollut asunnon valmistumisen aikaan keksittykään?
Isännöintiliiton julkaisema Kunnossapitovastuu-opas antaa ohjeet perustason määrittelyyn. Opas selvittää sitä, miten käsitettä 'perustaso' tulkitaan ja miten kustannukset remonteissa jakautuvat.
Saako puretun saunan takaisin?
Lähtökohtaisesti katsotaan, mitä yhtiöjärjestys sanoo asunnon tilojen käyttötarkoituksesta. Jos yhtiöjärjestyksessä mainittu sauna puretaan remontin tieltä, se on palautettava saunaksi. Vaikka saunaa ei mainittaisi yhtiöjärjestyksessä, mutta se on ollut osa asuntoa alusta asti, on se silloinkin palautettava asuntoon.
Taloyhtiön ei kuitenkaan tarvitse palauttaa osakkaan vaatehuoneeseen rakennuttamaa saunaa, ellei käyttötarkoituksen muutosta ole kirjattu yhtiöjärjestykseen. Tällöin osakas maksaa saunan jälleen rakentamisen itse, jos hän haluaa saunan takaisin.
Perustasoa määrittää myös hyvä rakennustapa – se tarkoittaa, että korjauksessa on käytettävä aina nykymääräysten mukaisia työtapoja ja materiaaleja. Toisin sanoen 1940-luvulla valmistuneen talon kylpyhuonetta ei korjata rakennuksen valmistumisen aikaiseen asuun vaan nykyisin hyväksyttyyn perustasoon.
Iso peruskorjaus taloyhtiössä voi määritellä tason uusiksi, mutta se voi myös muodostua pienten remonttien myötä.
(MTV LIFESTYLE)
Lähde: Isännöintiliitto