Saattohoidossa ihminen valmistellaan viimeiselle matkalleen. MTV Uutiset tutustui saattohoidossa työskentelevien arkeen.
Pirkanmaan Hoitokodin aulassa kuuluu veden liplatusta ja pienistä saappaista lähtevää töminää. Lapset kysyvät vastaantulevilta hoitajilta, missä Niksu luuraa.
– Niin meillä on täällä myös oma kissa. Se on lasten suosikki, hoitokodin johtaja Anu Kartovaara selventää.
Niin kissalla, akvaariokaloilla kuin viherkasveillakin on tärkeä merkitys saattohoitokodin arjessa. Kartovaaran mukaan Niksu-kissa on asia, joka arkistaa ja johon voi turvata surun keskellä. Arkisten asioiden lisäksi hoitokodissa keskitytään läsnäoloon ja kiireettömyyden tunnun luomiseen.
– Haluamme, että kuoleman voi kohdata arvokkaasti kivutta ja pelotta. Hoitajien pitää olla aitoja, herkkiä ja nöyriä. Jokainen kuoleva ansaitsee sen, että vierellä on aito ihminen. Pitää myös ymmärtää, että kaikille ei voi tyrkyttää apua.
Lue myös: Näkökulma elämisestä: Jos pelkäät kuolemaa, käy vierailulla saattohoitokodissa
Vuonna 1988 perustettu Pirkanmaan Hoitokoti on pohjoismaiden ensimmäinen. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna siellä saatettiin haudan lepoon kahdeksan ihmistä. Potilaiden iät vaihtelevat 20 ja 100 vuoden välillä.
– Täällä ei ole enää titteleitä. Vain sillä on merkitystä, onko joku pitämässä sua kädestä kiinni, kun kuolema lähestyy.
Vaikka kuolema on läsnä joka hetkessä, hoitokodissa keskitytään ensisijaisesti elämiseen.
– Ne ovat kauneimpia hetkiä, kun koko suku kokoontuu tänne aulaan viettämään yhteistä aikaa.
